Bioenergia ry: Leikkaukset uhkaavat kotimaista energiaa

Bioenergia ry: Leikkaukset uhkaavat kotimaista energiaa

Parlamentaarisessa yritystukityöryhmässä tehty ehdotus iskisi kotimaisen energian käyttöön ja heikentäisi sähkön ja lämmön yhteistuotannon kilpailukykyä. Yhteistuotanto ja kotimaiset polttoaineet ovat Suomen energiajärjestelmän ja huoltovarmuuden tukijalkoja, joita ei pitäisi omilla toimilla sahata.

Suomen Kuvalehti kertoi 29.3.2018, että parlamentaarisen yritystukityöryhmän käsittelyssä pääsiäisen jälkeen on esitys, joka ehdottaa neljän miljardin yritystukien leikkaamista 60,4 miljoonalla eurolla vuodessa. 14 miljoonaa euroa pyritään saamaan valtion kassaan verottamalla energiaturpeen käyttöä lämmöntuotannossa 3,4 euroa /MWh nykyisen 1,9 euron /MWh sijaan. Tämä aiheuttaisi myös sen, että metsähakkeen sähköntuotannon tukea tulisi laskea nykyiseltä tasolta, minkä on esitetyssä listassa arvioitu säästävän valtiolle 4,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisäksi energiaintensiivisten yritysten veronpalautus poistettaisiin. Ryhmässä on pohjustettu myös esitystä hiilidioksidiveron alennuksen poistamisesta sähkön- ja lämmöntuotannossa. Muutos nostaisi kivihiilen veroa 3 euroa /MWh. Vastaavasti maakaasun verotus laskisi 1,4 euroa /MWh.

Bioenergia ry:ssä esitys herättää ihmetystä:

– Ehdotus iskisi suoraan kotimaisen energian käyttöön ja heikentäisi sähkön ja lämmön yhteistuotannon kilpailukykyä, jos veroja nostetaan ja tukea vähennetään, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

– Sähkön ja lämmön yhteistuotanto ja kotimaiset polttoaineet ovat Suomen energiajärjestelmän ja huoltovarmuuden tukijalkoja, joita ei pitäisi omilla toimilla sahata, Laurikka jatkaa.

Kotimaisen energian käytön pieneneminen vähentäisi verotuloja ja työpaikkoja erityisesti haja-asutusalueilla, missä työpaikkoja on yleisesti vähemmän. Erityisesti turpeen käyttö lämmöntuotannossa kärsisi. Energiaturpeen käyttö on jo nyt ollut voimakkaassa laskussa 2010-luvulla. Sen osuus energian kokonaiskulutuksesta on enää 4 %. Kaukolämpöjärjestelmissä turve on kuitenkin tärkeä polttoaine 14 % osuudella. Metsäpolttoaineen osuus on 18 %, kivihiilen 23 % ja maakaasun 10 %. (Lähde: Energiateollisuus 2018). Viime aikoina voimakkaasti kohonnut päästöoikeuden hinta heikentää turpeen kilpailukykyä ilman veronkorotuksiakin, sillä turve käytetään pääosin päästökaupan alaisissa laitoksissa.

Esitys heikentäisi metsähakkeen käytön edellytyksiä ja käyttö siirtyisi kiihtyvästi sähkön ja lämmön yhteistuotannosta erilliseen lämmöntuotantoon. Metsähakkeesta 65 % käytettiin viime vuonna sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (Lähde: Luke 2018). Metsähakkeen tuki on jo nykytilanteessa pienentymässä kohonneen päästöoikeuden hinnan takia.

Myös pellettien valmistuskustannukset Suomessa todennäköisesti kasvaisivat, mikä osaltaan hidastaisi siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista.

Hakkeen energiakäyttö on Suomessa polkenut paikallaan 2010 luvulla. Käytölle on samalla kuitenkin asetettu suuria kasvuodotuksia – viimeksi marraskuussa 2016 hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa. Käyttö sähkön ja lämmön yhteistuotannossa on laskenut neljä vuotta peräkkäin, vaikka tuki palautettiin 1.3.2016 nykyiselle 18 euroon /MWh, jossa se oli ollut jo aiemmin. Samassa yhteydessä turpeen vero palautettiin nykyiselle 1,9 euroa /MWh tasolle.

– Jos tukitasoja taas muutettaisiin päinvastaiseen suuntaan kuin kaksi vuotta aiemmin, Suomen energiapolitiikkaa ei voisi näiltä osin kehua linjakkuudesta, Laurikka jatkaa. Toivomme, ettei parlamentaarinen ryhmä pyyhi pöytää vuoden 2014 parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean linjauksella, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on turpeen etujen takia ensisijaista vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.