Bioenergia ry: Turve tuo valtion kassaan rahaa, verotuki laskennallinen

Bioenergia ry: Turve tuo valtion kassaan rahaa, verotuki laskennallinen

Jos turpeen verotuki poistuisi, sen energiakäyttö pääosin loppuisi ja korvautuisi muilla, mahdollisesti fossiilisilla, energialähteillä. Lisää energiaveroja valtion kassaan saataisiin vain lisäämällä samalla fossiilisten tuontienergialähteiden käyttöä. Turpeen verotuki on laskennallinen. Suomessa turvetta käyttävät energiayhtiöt maksavat tällä hetkellä 1,9 euroa megawattitunnilta veroa valtion kassaan lämmöntuotannon osalta.

Parlamentaarinen yritystukityöryhmä valmistelee paraikaa tiekarttaansa yritystukien uudistamiseksi. Työryhmä on pohtinut supistettavia nykyisiä tukia sekä yleisiä periaatteita, miten näin luotua liikkumatilaa voitaisiin kohdentaa uudelleen yritystukijärjestelmän kehittämiseksi. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vaiheittain vuosina 2019–2023. Joissain puheenvuoroissa supistettavaksi tueksi on esitetty myös energiaturpeen verotukea, jonka suuruudeksi valtiovarainministeriö on arvioinut runsaat 150 miljoonaa euroa vuodelle 2018.

Varsinainen budjettituki ja verotuki ovat kaksi eri asiaa. Varsinaisessa budjettituessa raha pitää ensin kerätä valtion budjettiin, ennen kuin sen voi sieltä jakaa. Verotuki taas on laskennallinen. Suomessa turvetta käyttävät energiayhtiöt maksavat tällä hetkellä 1,9 euroa megawattitunnilta veroa valtion kassaan lämmöntuotannon osalta. Turve tuo valtion kassaan rahaa – ei päinvastoin.

– Jos verotuki poistuisi, turpeen energiakäyttö pitkälti loppuisi ja korvautuisi muilla, mahdollisesti fossiilisilla, energialähteillä. Lisää energiaveroja valtion kassaan saataisiin vain lisäämällä juuri fossiilisten tuontienergialähteiden käyttöä – sitäkö Suomessa halutaan? kysyy Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

Turvetuotannosta kannetaan monia veroja. Työvoimavaltaisena turvetuotanto tuo työn verotuloja. Tuotannon ja kuljetusten koneiden polttoaineita verotetaan ja lisäksi maksetaan merkittävästi arvonlisäveroa. Jos turvetta verotettaisiin samalla tavalla kuin esim. kivihiiltä, turpeen verotaso olisi erillisessä lämmöntuotannossa noin 28,4 €/MWh ja sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP) 18,9 €/MWh nykyisen 1,9 €/MWh:n sijaan. Energiaturpeen veron nostossa yli kymmenkertaiseksi valtio ja kunnat menettäisivät energiaturvetoimialaan nykyisin liittyvät yhteisöverotulot ja myös nykyisen polttoturpeen lämmöntuotannon verotulon (1,9 €/MWh).

Turve ei kuulu EU:n energiaverodirektiivin piiriin. Sen energiaverokohtelun ovat jäsenmaat voineet määritellä itse. Esimerkiksi Ruotsi ei ole asettanut energiaturpeelle veroa, vaan päinvastoin antaa sille ns. sähkösertifikaattituen, joka on tukimuoto uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle sähkölle. Suomessa on verotuksella haluttu edistää turpeen käyttöä suhteessa fossiilisiin tuontipolttoaineisiin. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea totesi mietinnössään lokakuussa 2014, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on turpeen etujen takia ensisijaista vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Turpeen alennettu verotaso on tukenut mm. huoltovarmuustavoitetta.

Suomessa edistetään verotuksella ja myös suorilla tuilla metsäenergian käyttöä. Metsähakkeen tukeminen on sidottu energiaturpeen kilpailukykyyn. Jos turpeen veroa korotettaisiin ”verotuen” verran, se tarkoittaisi, että metsähakkeen sähköntuotantotuki pitäisi laskea nollaan. Tämän seurauksena uusiutuvan energian kasvu Suomessa hidastuisi ja energiaturpeen korvautumisen lisäksi metsähake alkaisi korvautua fossiilisella tuontienergialla.

Turpeen osuus Suomen energiankulutuksesta oli 3,8 % alkuvuonna 2017. Lisäksi turvetta käytetään moniin muihin tarkoituksiin, kuten ympäristöturpeena, kuivikkeena ja kasvualustoina.