Chilen savotoilta: työturvallisuus ja ympäristöasiat tiukalla tasolla

Chilen savotoilta: työturvallisuus ja ympäristöasiat tiukalla tasolla

Arjo Röntynen, joka 25 vuotta sitten lähti lähes kielitaidottomana metsäkonealan töihin Chileen. Tänään Arjon bisnekset ovat metsäalalla Chilen ykkösluokassa: hänen yrityksessä Forest Centerissä korjataan puuta 30 metsäkoneen ja 100 miehen voimin. Puuta tulee pinoon kuukaudessa 100 000 mottia. Lisäksi Arjo avasi marraskuussa FC Ventas Y Serviociosin, joka toimii Ponssen Chilen maahantuojana. Viime vuonna se toi Chileen noin 50 Ponssen uutta metsäkonetta. Tarina jatkuu:

Arjo Röntysellä on 25 vuoden kokemus Chilen savotoista.

25 vuoden kokemuksella Arjo tietää Chilen savotoiden ominaispiirteet: – Ensimmäiseksi savotalle viedään taukotupa ja bajamaja ja valtava määrä erilaisia varoituskylttejä. Puuttuu vain kyltti, varokaa varoituskylttejä, nauraa Chilen byrokratiaan jo hyvin sopeutunut ja tottunut Arjo Röntynen. – Onhan täällä 25 vuodessa tapahtunut puunkorjuussa hirveä kehitys: kun me tultiin tänne täällä kuljetettiin puuta härillä, mutta nyt täällä korjataan puuta Scorpionilla.

Franco Cea ja Jonathan Jara, toinen on työmaan pomo ja toinen tekninen tuki. Jokaisella työmaalla pitää olla pomo, joka ei saa tehdä mitään suorittavaa työtä, vaan pelkästään valvoa ja johtaa, että työt tehdään asianmukaisesti.

Metsäkonealan työturvallisuusasiat ja työskentelyolosuhteet ovat kiistämättä korkealla tasolla Chilessä. Ne eivät ole pelkkiä monistettuja ohjeita jossain laatujärjestelmän mapissa, vaan niitä myös noudatetaan ja valvotaan tiukalla otteella.

Tässä muutamia vaatimuksia: työntekijällä on oltava suojakypärä, heijastavat turvaliivit ja turvakengät. Koneesta tullaan alas takaperin ja molemmin käsin koneen kaiteista kiinni pitäen. Pöydällä varustettu tauko- ja ruokailupaikka on oltava enintään 150 metrin etäisyydellä työntekijästä. Samalla etäisyydellä on oltava myös bajamaja, kemiallinen WC. Metsäkoneessa ei saa syödä, eikä siellä sen liikkuessa saa tupakoida. Tiukkoja ohjeita.

– Muutama vuosi sitten oltiin Chileläisten metsäkoneyrittäjien kanssa Suomessa metsätyömaalla. Kuski avasi hytin oven ja tuli ovelle tietysti avopäisenä ja ilman suojaliivejä ja kun hän vielä puukengissään hyppäsi renkaan päältä maahan. Mikään työturvallisuusasia ei ollut siinä Chileläisen mittapuun mukaan oikein, kertoo Forest Centerin toimitusjohtaja Arjo Röntynen. – Chileläisvieraat olivat hyvin hämmentyneitä, melkein saivat sydärin.

Ponsse ELK nousee rinnettä. Koneissa on kallistusmittarit, jyrkkyysrajana on 35 %:n jyrkkyys. Täällä eucapuut kuoritaan vasta tehtaalla, jolloin kuoret menevät tehtaan energiaksi. Samalla se helpottaa valtavasti puun katkojan työtä, kun puuta ei tarvitse syöttää 2-3 kertaa kouran läpi puun kuorimiseksi. Metsäkoneet ovat Chilessä yleensä leasingkoneita.

Tiukkaa valvontaa

Metsäyhtiöiden edustajat valvovat työmaiden työturvallisuutta käymällä useamman kerran hakkuutyömailla. Jokainen savotta tarkastetaan. Tavoitteena on, että laatusertifikaattien kaikki vaatimukset toimivat myös käytännössä.

Jos jokin asia ei ole kunnossa työmaa pysähtyy siihen paikkaan vähintään päiväksi ja jatkuu vasta sitten, kun puute on korjattu. Jos havaitaan vakavia puutteita tai pienempiä rikkeitä useammin, niin yritykseltä kielletään hakkuut pidemmäksi aikaa. Pahimmassa tapauksessa toiminta lopetetaan kokonaan.

Jos Chilessä hyppää auton lavalta tai moton päältä kyseessä työsuojelurikos.

Myös valtion taholta ohjeita valvotaan, mutta huomattavasti harvemmin. Jos löydetään huomautettavaa, niin metsäyhtiölle lähetetään raportti mitä asialle on yrityksessä tehty.

– Kerran siirsimme työmaata ja huoltovaunu kävi hallin kautta parin päivän rempassa, niin johan oli valtion puolelta käynyt tarkastus samaan aikaan: eihän täällä ole WC:tä eikä taukotupaa. Siitä tuli meille n. 5600 euron sakko, kertoo Arjo. – Meidän lakimies teki valituksen huussin puuttumisesta, että kun vaunu oli huollossa samana päivänä, mutta ei auttanut muu kuin maksaa. Armoa ei anneta.

– Asiat on pakko pitää kunnossa, muuten ne tulevat yritykselle todella kalliiksi. Täällä on niin kova laki, että jos jotain vakavaa sattuu, se voi kaataa koko yrityksen, vakuuttaa Arjo Röntynen.

Taukotilan takaosassa on työmaalla pakollinen bajamaja, joka ei saa olla 150 kauempana työntekijästä.

Ympäristöasiatkin hoidetaan tarkasti

Myös ympäristöasioilla on tiukat vaatimuksensa. Öljyt ja polttoaineet on varastoitava turvallisesti ja maasto suojattava muovilla. Esim. harvesteripäätä ruuvattaessa on sen alla oltava suojamuovi ja asentajalla hanskat ja suojalasit. – Säännöt ovat tulleet jatkuvasti tiukemmiksi, mitään poltto- tai voiteluaineita ei saisi enää laskea ollenkaan maahan, vaan kaikki pitäisi olla auton kyydissä, valittaa Arjo.

Työmaa

Hakkuutyömaan organisaatio on raskas, ainakin suomalaiseen verrattuna. Jokaisella työmaalla on oltava vastaava pomo, joka ei saa osallistua itse puunkorjuuseen, vaan valvoo ja raportoi. Paikalla pitää olla myös mekaanikko. Mittamies mittaa puukasat ja spreyaa kaikki puiden päät. Spraylla pinot maalataan niin, että heti näkee, jos pinosta on otettu puita. Jokaisella urakoitsijalla oma väri, jotta varastaminen olisi vaikeampaa. Pino numeroidaan. Metsäyhtiön miehet tarkastavat pinoja pistokokein ja vertaavat lukemia. Hakkaaja saa tilin pinojen lukujen mukaan. Metsänomistaja saa ensin ennakon ja lopullisen tilin tehtaalla mitatun puumäärän mukaan.

Hakkuualue istutetaan seuraavana talvena (Chilen talvena), koska kesällä on liian kuivaa ja taimet kuolisivat. Vuodessa Chilessä istutetaan 32 000 hehtaaria metsiä. Tällä alueella, jossa maaperä ei ole parasta mahdollista, euca saa kasvaa 12 – 16 vuotta ja mänty 20 – 30 vuotta

Eucaa kaatuu. Ensiharvennuksella 60 kuutiota, toisella harvennuksella 80 kuutiota ja aukolta 350 – 500 kuutiota hehtaarilta. Tuntituotokset ovat aukolla 15 – 50 kuutiota tunnissa. Työtä tehdään kymmenen tunnin vuoroissa. Latvan minimiläpimitta on 6 senttiä. Aukkohakkuulla istutus seuraavana talvena (Chilen), kesällä on liian kuumaa ja taimi kuolee.

Erilaisia toimintatapoja

Kun Arjo tuli Chileen, toimintatapana oli se, että yhtiö selvitti yrittäjän kaikki kulut hyvin yksityiskohtaisesti. Tämän päälle lisättiin 10 prosenttia ja taksa oli valmis. Eli tehtaat määräsivät hinnat. Ainahan kaikki ei mene suunnitelmien mukaan, joten yrittäjän oli vaikea toimia kannattavasti.

– Minultakin vaadittiin kulujen selvittämistä, mutta sanoin, että onkohan se edes luvallista. Sitten vain sanottiin, että ei sitten tehdä sitten sopimusta. Muutaman päivän päästä ottivat uudelleen yhteyttä ja päästiin sopimukseen. Nykyään tehtaat ovat jo alkaneet pyytää tarjouspyyntöjä, selvittää Arjo Röntynen Chilen pikku hiljaa muuttuvia urakointikäytäntöjä. – Tosiasia on, että varsinkin isommat pomot arvostavat suomalaista toimintatapaa ja mentaliteettiä, päättää Arjo.

 

Teksti ja kuvat: Seppo Ala-Kutsi