Japanin keikka

Japanin keikka

Mitsubishi Fuso Fighter pinolla. Yllättävän pienellä autolla Japanissa joudutaan pinolle menemään. Olosuhteet tietysti ratkaisevat. Auto on kaksiakselinen ja maksimiteholtaan 280 heppainen.

Juha Pukkala oli Japanissa (vuonna 2015) luovuttamassa Sampo-Rosenlewin hakkuukonetta ja kävi samalla muutamalla muulla Sampo-Rosenlewin hakkuukoneella eri puolilla Japania.

Sampo-Rosenlew Japanin hangilla. Käynnissä on energiapuun korjuu koivikossa. Suojainen lumi kantaa hyvin koneen.

Monella suomalaisella saattaa olla käsitys, ettei Japaniin voisi myydä metsäkoneita. Onko siellä metsiäkään? Totuus on kuitenkin, että Japanin metsävarat ovat mittavat, ja niiden potentiaalista hyödynnetään vasta pientä osaa. Parhaimmillaan hehtaarilla voi kasvaa jopa 1000 kuutiota puuta. Japani onkin yksi maailman metsäisimmistä valtioista.

IHI F 801 kuormatraktorissa on Kesla 304T nosturi. Koneen omamassa on 8800 kiloa, kuormaa se ottaa noin seitsemän kuutiota. Moottori on Isuzun 5,2 litrainen teholtaan 122 Kw. Koneen leveys on 2,27 metriä. Nämä sellupuut ovat 2,1 metriä pitkiä. Autokuljetus tapahtuu myös poikittain.

Hakkuutilastoja Japanista ei löydy, mutta sahatavaraa maa tuottaa saman verran kuin Suomikin, reilut 9 miljoonaa kuutiota. Paperin tuotanto on myös samaa luokkaa Suomen kanssa, vajaat kahdeksan miljoonaa kuutiota, mutta paperia ja kartonkia maassa tehdään Kiinan jälkeen toiseksi eniten maailmassa, 26 miljoonaa kuutiota. 127 miljoonainen kansa tarvitsee pakkauksia. Hakkeen tuojana Japani on maailman suurin 19 miljoonalla kuutiolla, tuoden lähes kolmasosan kaikesta maailmalle vietävästä hakkeesta.

Ruotsalaisia Vimekin ajokoneita on alueella muutama.

Japanin pinta-ala on 380.000 km², reilut kymmenen prosenttia Suomea suurempi. Maan pinta-alasta 75 – 80 prosenttia on vuoristoa, joka suurelta osalta kasvaa metsää. Niinpä maan pinta-alasta lähes 70 prosenttia onkin metsiä, ja niistä 40 prosenttia on istutusmetsiä. Metsistä noin kolmasosan omistaa valtio ja yksityiset, lähinnä isot paperitehtaat, vähän yli puolet.

Japanissa suositaan kaivureista varusteltuja hakkuukoneita. CAT 312 E varustettuna KETO 150 hakkuupäällä. Suuren suosion Japanissa saanut KETO on markkinajohtaja.

Alueen vuoristoisuuden tuomat erityispiirteet puunkorjuuseen ovatkin konevalmistajille aikamoinen haaste. Jyrkkiin rinteisiin voidaan tehdä vain kapeita teitä, joille isoilla koneilla ei ole asiaa. Jyrkät rinteet aiheuttavat myös sen, että kaikki harvesterit ja ajokoneet ovat tela-alustaisia. Kaiken kaikkiaan olosuhteet tekevät puunkorjuusta kallista lystiä. Puun tienvarsihinta voi lähennellä sataa euroa kuutiolta.

Sampo-Rosenlew ja Keto 51 joita Juha Pukkala oli luovuttamassa Japanissa. Koneesta irrotettiin pyörät, hytti ja harvesteripää, jotta kone saatiin sopimaan konttiin. Pyörien tilalle laitettiin pienet teräspyörät, joiden päällä kone työnnettiin konttiin, joka seilasi puolitoista kuukautta Japaniin.

Artikkeli julkaistu alunperin Metsätrans-lehdessä 2/2015.

Juha Pukkala, hakkuualueen yksityismetsänomistajien edusmies ja ajokoneen kuljettaja, joka oli valmistunut vuosi sitten metsäalan koulutuksesta. Naiskuljettajat ovat Japanissa harvinaisempia kuin Suomessa.