Kantorahatulot nousivat yli kahteen miljardiin euroon vuonna 2017

Kantorahatulot nousivat yli kahteen miljardiin euroon vuonna 2017

Kenellekään metsäsektorin uutisia seuraavalle ei varmasti tule yllätyksenä, että metsänomistajien kantorahatulot nousivat vuonna 2017. Kolmas peräkkäinen nousuvuosi kasvatti tulot 2,2 miljardiin euroon, mikä oli enemmän kuin kertaakaan huippuvuoden 2007 jälkeen. Valtaosan tuloista saivat yksityismetsänomistajat ja puulajeittain eniten tuloja kertyi kuusesta. Kantorahatilastoa julkaisee Luonnonvarakeskuksen (Luke) Tilastopalvelut.

Suomessa suurimman osan metsistä omistavat yksityismetsänomistajat, joiden omistus painottuu puumäärillä mitaten Etelä- ja Keski-Suomeen. Se näkyy myös tuloissa, sillä yksityismetsänomistajat ja julkisyhteisöt saavat kantorahatulopotista yli 1,9 miljardia euroa eli 86 prosenttia. Metsäteollisuusyritysten ja valtion metsäomistukset taas painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen selvästi karummille maille. Vaikka ne omistavat puuntuotannon metsäpinta-alasta kolmasosan, jää niiden osuus kantorahatuloista 0,3 miljardiin euroon eli 14 prosenttiin.

Eniten tuloja kuusesta ja tukeista

Suomi mielletään mäntymaaksi, sillä yli kolme viidesosaa Suomen metsistä on mäntyvaltaisia. Kantorahatulojen valossa tilanne näyttää kuitenkin toisenlaiselta.

– Kuusitukin osuus saatavista tuloista on lähes kaksi viidesosaa ja yhdessä kuusikuitupuun kanssa osuus nousee 46 prosenttiin, toteaa Luken tutkija Esa Uotila.

Kuusen merkitys painottuu Etelä-Suomeen ja yksityismetsiin. Kanta- ja Päijät-Hämeessä kuusesta saatujen tulojen osuus oli lähes kaksi kolmasosaa. Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen maakunnissa ja pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomessa sijaitsevissa metsäteollisuuden ja valtion metsissä mänty oli kuitenkin selvästi tärkein puulaji. Koko maassa männyn osuus tuloista oli kaksi viidesosaa.

– Sahateollisuus on yksityismetsänomistajien kannalta tärkein puunostaja, sillä 70 prosenttia tuloista saadaan tukkipuusta, kertoo Uotila.

Kantorahatulot osana kansantalouden tilinpitoa

Bruttokantorahatulot lasketaan kertomalla hakkuumäärät pystykauppahinnoilla. Puun myyntitulojen lisäksi tuloiksi lasketaan myös metsänomistajien omaan käyttöön ottaman puutavaran arvo. Bruttokantorahatulotilastoa käytetään muun muassa kansantalouden tilinpidon laskelmissa ja metsäsektorin päätöksenteon taustatietoina. Luken tilastotietokannasta (stat.luke.fi/) kantorahatilastot löytyvät vuodesta 1990 alkaen.

Bruttokantorahatulot kertovat omalla tavallaan Suomen talouden ylä- ja alamäistä. Tuloissa näkyy muun muassa selvä kuoppa 1990-luvun alun lamassa, huippusuhdanne ja kantohintapiikki 2007 sekä syöksy finanssikriisiin vuosina 2008 ja 2009.