Metsäbiotalouden kasvu edellyttää toimivaa tieverkkoa

Suurin osa Suomessa käytettävästä puusta lähtee liikkeelle metsäautoteiden tai muiden yksityisteiden varrelta. Näiden alemman tieverkon teiden perusparannustoimet eivät tällä hetkellä vastaa puun kuljetuksen tarpeita. Painorajoitetut sillat ja teiden huono kunto nostavat metsäteollisuuden kuljetuskustannuksia lähes 7 prosentilla optimaaliseen tilanteeseen verrattuna (PTT 2015). Hyvä tieverkko on koko Suomen kilpailukyvyn elinehto.

Logistiikkakustannusten osuus metsäteollisuusyritysten liikevaihdosta on merkittävästi suurempi kuin kilpailijamaissa Keski-Euroopassa. Raskaan liikenteen vuoden 2013 lopussa voimaan tulleella mitta- ja massakorotuksella tavoiteltiin parempaa kuljetusten kustannustehokkuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Puutavarakuljetusten yhteistyöryhmän mukaan uudistuksesta saadaan toivottu hyöty vasta kun tieverkko vastaa pidemmän ja painavamman kaluston tarpeita. Valtion ylläpitämän soratiestön kuntoa on parannettava yksityisten metsäteiden lisäksi. Näin tiestö saataisiin vastaamaan uusien kalustonormien asettamia vaatimuksia.

Syys- ja kevätkelirikot ovat viime vuosina heikentäneet jyrkästi sorapintaisten metsäteiden kuntoa muun muassa Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Uudellamaalla. Samaan aikaan kunnostamiseen on ollut käytettävissä yhä vähemmän rahoitusta. Metsäteillä kunnossapitotoimien väheneminen näkyy huolestuttavasti kasvavina kaukokuljetusten ongelmina. Tarvitaan välittömiä toimenpiteitä metsäteiden kunnon ja kantavuuden parantamiseksi, jotta voidaan turvata metsäteollisuuden kotimainen puuraaka-aineen huolto ja käyttö energiatuotannossa.

• Kunnostustarpeessa oleville metsäteille ja valtion sorateille on kohdennettava nykyistä enemmän rahoitusta biotalouden kuljetusten turvaamiseksi
• Maakunnissa on turvattava metsäteiden suunnittelijoiden, toteuttajien ja valvojien osaaminen sekä toimintaedellytykset
• Metsäteiden kehittämisen rahoituskannustimia on parannettava. Puutavarakuljetusten yhteistyöryhmä ehdottaa, että valtion Kemera-tuen tasoa nostetaan metsänparannusteille, jotta ne kannustaisivat teiden parannustoimiin. Niin sanotun tiekuntarahoitusmallin käyttöönotolla rahoitusta voitaisiin kohdentaa myös tiekunnalle. Lisäksi puutavaran poistamismenettely vaatii uudistamista.
• Tiekuntien neuvontaan ja aktivointiin on kohdennettava lisäresursseja
• On kehitettävä pitkäjänteinen ja kestävä rahoitusratkaisu, jolla turvataan alemman tieverkoston (niin valtion hallinnoimien sorateiden kuin yksityisten metsäautoteidenkin) käytettävyys myös tulevaisuudessa.

Valtion tienpidon rahoituksessa on viime vuosina painotettu vahvasti päätieverkoston ylläpitoa, alemman tieverkon kustannuksella. Erillinen korjausvelkaohjelma ja painopisteen siirto väyläinvestoinneista kunnossapitoon ovat tuoneet tilanteeseen hetkellistä parannusta. Alemman tieverkon ja soratiestön kunnossapito tulee jatkossakin varmistaa biotalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Puu on saatava liikkumaan kustannustehokkaasti kannolta asiakkaalle - tämä on yksi keskeisiä kulmakiviä Suomen biotalousstrategian toteuttamisessa.  

Puutavarakuljetusten yhteistyöryhmä - Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme

Metsäteollisuus ry SKAL, Sisä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry Kuljetus Osmo Haikka Oy UPM-Kymmene Oyj SKAL, Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry Oy Åke Björkqvist Ab Stora Enso Oyj Kuljetusliike Mikko Meri Oy Suomen metsäkeskus Versowood Oy Kuljetusliike Marko Mikkola Ky Metsäteho Oy Kuljetusliike E. Nousiainen Oy Metsänhoitoyhdistykset ja MTK SKAL, Metsäalan kuljetusyrittäjät ry