Metsäbiotalouden kasvu edellyttää toimivaa tieverkkoa

Metsäbiotalouden kasvu edellyttää toimivaa tieverkkoa

Suurin osa Suomessa käytettävästä puusta lähtee liikkeelle metsäautoteiden tai muiden yksityisteiden varrelta. Näiden alemman tieverkon teiden perusparannustoimet eivät tällä hetkellä vastaa puun kuljetuksen tarpeita. Painorajoitetut sillat ja teiden huono kunto nostavat metsäteollisuuden kuljetuskustannuksia lähes 7 prosentilla optimaaliseen tilanteeseen verrattuna (PTT 2015). Hyvä tieverkko on koko Suomen kilpailukyvyn elinehto.

Tiestön kunnossapitoon on pysyvästi turvattava riittävä rahoitus

Logistiikkakustannusten osuus metsäteollisuusyritysten liikevaihdosta on merkittävästi suurempi kuin kilpailijamaissa Keski-Euroopassa. Raskaan liikenteen vuoden 2013 lopussa voimaan tulleella mitta- ja massakorotuksella tavoiteltiin parempaa kuljetusten kustannustehokkuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Puutavarakuljetusten yhteistyöryhmän mukaan uudistuksesta saadaan toivottu hyöty vasta kun tieverkko vastaa pidemmän ja painavamman kaluston tarpeita. Valtion ylläpitämän soratiestön kuntoa on parannettava yksityisten metsäteiden lisäksi. Näin tiestö saataisiin vastaamaan uusien kalustonormien asettamia vaatimuksia.

Etelä-Suomen maakunnissa tarvitaan välittömiä toimenpiteitä

Syys- ja kevätkelirikot ovat viime vuosina heikentäneet jyrkästi sorapintaisten metsäteiden kuntoa muun muassa Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Uudellamaalla. Samaan aikaan kunnostamiseen on ollut käytettävissä yhä vähemmän rahoitusta. Metsäteillä kunnossapitotoimien väheneminen näkyy huolestuttavasti kasvavina kaukokuljetusten ongelmina. Tarvitaan välittömiä toimenpiteitä metsäteiden kunnon ja kantavuuden parantamiseksi, jotta voidaan turvata metsäteollisuuden kotimainen puuraaka-aineen huolto ja käyttö energiatuotannossa.

Puutavarakuljetusten yhteistyöryhmä esittää seuraavia toimenpiteitä tieverkon kehittämiseksi:

  • Kunnostustarpeessa oleville metsäteille ja valtion sorateille on kohdennettava nykyistä enemmän rahoitusta biotalouden kuljetusten turvaamiseksi
  • Maakunnissa on turvattava metsäteiden suunnittelijoiden, toteuttajien ja valvojien osaaminen sekä toimintaedellytykset
  • Metsäteiden kehittämisen rahoituskannustimia on parannettava. Puutavarakuljetusten yhteistyöryhmä ehdottaa, että valtion Kemera-tuen tasoa nostetaan metsänparannusteille, jotta ne kannustaisivat teiden parannustoimiin. Niin sanotun tiekuntarahoitusmallin käyttöönotolla rahoitusta voitaisiin kohdentaa myös tiekunnalle. Lisäksi puutavaran poistamismenettely vaatii uudistamista.
  • Tiekuntien neuvontaan ja aktivointiin on kohdennettava lisäresursseja
  • On kehitettävä pitkäjänteinen ja kestävä rahoitusratkaisu, jolla turvataan alemman tieverkoston (niin valtion hallinnoimien sorateiden kuin yksityisten metsäautoteidenkin) käytettävyys myös tulevaisuudessa.

Valtion tienpidon rahoituksessa on viime vuosina painotettu vahvasti päätieverkoston ylläpitoa, alemman tieverkon kustannuksella. Erillinen korjausvelkaohjelma ja painopisteen siirto väyläinvestoinneista kunnossapitoon ovat tuoneet tilanteeseen hetkellistä parannusta. Alemman tieverkon ja soratiestön kunnossapito tulee jatkossakin varmistaa biotalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Puu on saatava liikkumaan kustannustehokkaasti kannolta asiakkaalle – tämä on yksi keskeisiä kulmakiviä Suomen biotalousstrategian toteuttamisessa.

 

Puutavarakuljetusten yhteistyöryhmä – Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme
Metsäteollisuus ry
SKAL, Sisä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry
Kuljetus Osmo Haikka Oy
UPM-Kymmene Oyj
SKAL, Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry
Oy Åke Björkqvist Ab
Stora Enso Oyj
Kuljetusliike Mikko Meri Oy
Suomen metsäkeskus
Versowood Oy
Kuljetusliike Marko Mikkola Ky
Metsäteho Oy
Kuljetusliike E. Nousiainen Oy
Metsänhoitoyhdistykset ja MTK
SKAL, Metsäalan kuljetusyrittäjät ry