Metsäteiden kantavuutta voidaan mitata ja kulkukelpoisuutta parantaa uusin menetelmin

Metsäteiden kantavuutta voidaan mitata ja kulkukelpoisuutta parantaa uusin menetelmin

Metsäteiden kantavuutta voidaan mitata menestyksellisesti myös kannettavilla pudotuspainolaitteilla. Puu- ja turveperäisen lentotuhkan hyödyt metsätien kunnostamisessa olivat ilmeiset, selviää Helsingin yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa.

Kantavuustieto on merkittävä apu metsäammattilaiselle arvioitaessa kelirikkoisen metsätien kulkukelpoisuutta ja vaurioitumisriskiä. Siitä on hyötyä myös metsätien peruskunnostustarpeen arvioinnissa kesällä.

Tomi Kaakkurivaara selvitti kannettavien pudotuspainomittalaitteiden soveltuvuutta metsätien kantavuuden mittaamisessa ja vertaili tuloksia raskaaseen pudotuspainolaitteeseen. Kannettavat pudotuspainolaitteet ovat siirreltävissä mittaajan toimesta ja niiden paino on 10 – 20 kg. Raskasmalli on puolestaan asennettu peräkärryyn, jota vedetään autolla. Mittaus perustuu pudotettavan painon aiheuttamaan hetkelliseen maanpinnan painumaan tai kärjen tunkeutumiseen tiehen.

Molemmat kannettavat pudotuspainolaitteet osoittautuivat vertailukelpoisiksi raskaaseen pudotuspainolaitteeseen verrattuna tietyin rajoituksin kevät- ja kesäolosuhteissa. Kaikkien kolmen laitteen kelirikkomittausten osalta Kaakkurivaara löysi myös raja-arvot, joiden alittaminen aiheuttaa voimakasta urautumista metsätiellä raskaan ajoneuvon seurauksena.

Lisäksi Kaakkurivaara vertaili neljän erilaisen lentotuhkarakenteen teknistä onnistumista kantavuuden perusteella ja taloudellista kannattavuutta perinteiseen murskeen käyttöön verrattuna.

Bioperäisen lentotuhkan hyödyt metsätien kunnostamisessa olivat ilmeiset, sillä teiden kantavuus nousi keväällä samalle tasolle kuin kesämittauksessa ennen kunnostamista.

Puu- ja turveperäisen lentotuhkan käyttökohteiden lisääminen vähentäisi kaatopaikalle päätyvän tuhkan määrää, pienentäisi kaatopaikkamaksuja ja edistäisi kiertotalouden periaatteita.