Miapetra Kumpula-Natri: Kunnianhimoa fossiilisten korvaamiseen

Kulunut syksy on ollut Euroopan parlamentissa tiivistä aikaa metsä- ja biotalouden kannalta. LULUCF-asetus ja parhaillaan käsittelyssä oleva uusiutuvan energian direktiivi ovat keskeisiä biotalouden mahdollisuuksia määrittäviä tekijöitä, mutta EU:n päätöksenteossa tapahtuu viikosta viikkoon monia muitakin asioita, joilla on merkitystä myös biotalouden menestyksen kannalta. Monesti päätösten pitkäaikaiset vaikutukset ja laajemmat kehityskaaret hukkuvat lakiesitysten yksityiskohdista kiistelyyn. Kuten sanonta kuuluu, aina ei osata nähdä metsää puilta. Viestini on, että mikäli haluamme tehdä biotaloudesta menestystarinan meidän on saatava lisättyä biotalouden arvostusta ja ymmärrystä erityisesti näiden seinien ja tämän maan rajojen ulkopuolella. Ensinnäkin meidän on todettava, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehdyt kansainväliset päätökset ovat radikaalisti muuttaneet biotalouden toimintaympäristöä. Pariisin sopimuksen toteuttaminen realistisesti ja kunnianhimoisesti vaatisi normaalitilanteessakin selkeitä ja nopeasti vaikuttavia toimia. Nyt kun Yhdysvallat Trumpin johdolla on irtautumassa sopimuksesta, on EU-mailla entistä suurempi vastuu päästöjen vähentämisessä. Jos me emme johda tilannetta esimerkillämme, vaarannamme erityisesti Kiinan osallistumisen pakettiin. Maapallomme ei kestä enää uutta epäonnistumista ilmastopolitiikassa, mutta toisekseen tarvitsemme kaikki mukaan ilmastotalkoisiin, jotta voimme varmistaa teollisuutemme ja taloutemme kilpailukyvyn ja tasaisen pelikentän. Kyse on herkästä tasapainosta, jolla voidaan välttää esimerkiksi hakkuumäärien vuotaminen maihin, joissa metsäpolitiikka ei ole eurooppalaisella, kestävällä tasolla. Euroopassa on tilaa metsäbiotalouden kehittämiselle. Vuosina 2005–2015 Euroopan metsäala on kasvanut 44 000 neliökilometrillä – siis noin Tanskan pinta-alan verran. Tämä tarkoittaa noin 1 500 jalkapallokentällistä uutta metsää joka päivä. Pariisin sopimuksen tavoitteisiin pääsemiseksi meidän tulisi kannustaa entistä enemmän fossiilisten materiaalien korvaamiseen biopohjaisilla. Biomassan energiakäyttö on hallinnut esimerkiksi uusiutuvan energian direktiivistä käytyä keskustelua, mutta muovien korvaaminen biokomposiittimateriaaleilla tai puhtaasti hajoavilla tuotteilla ei ole noussut samanlaiseen keskusteluun. EU-komissio aikoo joulukuussa esittää EU:lle uutta muovistrategiaa ja siitä tihkuneiden tietojen mukaan kunnianhimon taso muovinkäytön vähentämisessä tai korvaamisessa ei ole riittävä. Meidän tulee vaatia EU-mailta konkreettisia toimenpiteitä ja tiekarttoja fossiilisten materiaalien korvaamiseen eri sektoreilla. Tämä loisi myös kysyntää korkeamman jalostusasteen biotalousinnovaatioille ja vauhdittaisi investointeja. Sääntely voi olla myös kehityksen vauhdittaja – ei aina jarru!

Euroopan parlamentin jäsen (SDP/S&D)

Katso video