Mitta- ja massamuutokset eivät parantaneet kannattavuutta – Metsäalan kuljetusyrittäjien liikevaihto ja tulokset laskussa

Mitta- ja massamuutokset eivät parantaneet kannattavuutta – Metsäalan kuljetusyrittäjien liikevaihto ja tulokset laskussa

Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry on vuodesta 2013 asti tilannut Asiakastieto Oy:ltä kaikkien osakeyhtiömuotoisten jäsenyritysten tilinpäätöstiedot. Tietoja on saatu vuosittain noin kahdestasadasta yrityksestä. Näistä tiedoista saadaan kohtuullisen kattava otos siitä, millainen talouden kehitys on ollut lähimenneisyydessä. Otoksen kattavuutta kuvaa hyvin näiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto, joka on ollut vuodesta toiseen noin 250 miljoonaa euroa. Mielenkiintoa luonnollisesti lisää se, että tilastoa on mitta- ja massamuutoksen alkumetreiltä asti.

Oleellista on talouden kehityssuunta, ei niinkään yksittäisen luvun absoluuttinen totuus! Miten raakapuuta kuljettavat yritykset sitten ovat hyötyneet suuremmista autoista? Oheisessa taulukossa on yhteenveto tulokset. Tulokset on esitetty mediaani yrityksen (joukon keskimmäinen) lukuina. Ensimmäinen hivenen huolestuttava seikka on mediaani yrityksen liikevaihdon lasku vuodesta 2013 verrattuna vuoteen 2016. Hetkinen, eikös liikevaihdon pitäisi kasvaa, kun on investoitu kalliimpiin ja tehokkaampiin yhdistelmiin? ”Tulos” rivillä on näiden kaikkien yritysten yhteen laskettu tulos, joka sekin on tippunut kyseisenä aikana 13,3 miljoonasta eurosta 10,0 miljoonaa euroon. Eli tuloksistaan on tämä yrittäjäkunta antanut asiakkaille vuositasolla 3,3 miljoonaa euroa.

On huolestuttavaa, että yritysten liikevaihto laskee koko ajan, vaikka kuljetusyhdistelmien kuljetuskapasiteetti ja kalustoinvestoinnit ovat nousseet jatkuvasti. Tällaisella kehityksellä kannattavuuden palautuminen edes nolla tasolle on lähes mahdotonta. On otettava myös huomioon, että yrityskoko on kasvanut viimeiset 20 vuotta. Luvut kuvaavat hyvin myös alan ylikapasiteettia ja kausiluonteisuutta. Kauanko tätä kehitystä kestetään?

 

Yrityskohtaisesti tuloksia tarkasteltaessa mediaani (joukon keskimmäinen) on tehnyt tulosta vuonna 2013 37.869 euroa eli 4,6 % liikevaihdosta, mikä on äkkiseltään tarkastettuna kohtuullinen tulostaso. Tämä mediaani yrityksen tulos oli pudonnut vuonna 2016 22.500 euroon eli 2,8 % liikevaihdosta. Tulostaso oli siis pudonnut merkittävästi yli kolmanneksen, vaikka mitta- ja massamuutoksen piti parantaa kuljetusyrittäjienkin asemaa. Tarkemmin tuloslukuja tarkasteltaessa tulee huomioida pienille ja keskisuurille yrityksille talousanalyyseissä tehtävä palkkaoikaisu. Palkkaoikaisun perusteina minulla on ollut se tosiseikka, että a) jäsenyrittäjämme tekevät keskimääräin noin 2.300 – 2.500 tuntia töitä vuodessa ja b) osakeyhtiöstä nostetaan verotuksellisista syistä palkkaa usein vain noin 30.000 euroa vuodessa. Kuorma-auton kuljettajan TES:n mukaan vuosittainen työaika on 1.700 tunti vuodessa ilman ylitöitä, joten yrittäjät tekevät puolentoista miehen työt. Näillä perusteilla olen osakeyhtiöiden tuloslaskelmasta vähentänyt 20.000 euroa palkkakuluja ja palkan sivukuluja ja näin saadaan laskennallisesti yrittäjälle 40.000 vuosipalkka. Tämä toimenpide kun tehdään, niin mediaaniyrityksemme tulokset tietenkin tippuvat vuoden 2013 2,2 % tuloksesta säälittävään 0,3 % tulokseen vuonna 2016. Tämä tarkoittaa mediaaniyrityksemme kahden auton vuotuisella liikevaihdolla (808.000 €) kokonaista 1.250 € per auto. Karu totuus on, että puolet osakeyhtiöistämme tekee vieläkin huonompaa tulosta! Toki muitakin tekijöitä on ollut, mutta voidaan todeta, että mitta- ja massamuutoksessa kävi juuri niin kuin MKY:n hallituksessa ennustimme. Muutos loi kentälle ylikapasiteettitilanteen ja sitä kautta markkinatalouden oppien mukaan laskevan hintakehityksen. Vieläkö joku ihmettelee, miksi järjestö ei oikein ollut innokas mittojen ja massojen kasvattamiseen?

Asiakastiedon materiaalista käy ilmi muitakin huolestuttavia seikkoja. Osakeyhtiöstämme tekee tappiota yhä useampi; vuonna 2013 tappiota teki 17 % yrityksistä ja vuonna 2016 jo joka neljäs (25 %). Näissä luvuissa ei ole edes huomioitu palkkaoikaisua. Toinen havaintoni on henkilöstökulujen, ainakin minulle, käsittämätön kasvu. Vuonna 2013 henkilöstökulut olivat keskimäärin noin 28 % ja vuonna 2016 yli 33 % liikevaihdosta. Eihän tässä näin pitänyt käydä, onko tilastoissa virhe? Ajoneuvojen koon kasvaessa henkilöstökulujen olisi pitänyt laskea. En ole löytänyt kuin kaksi selitystä: 1) kuljettajia on liian vähän ja joudutaan teettämään ylitöitä ja 2) tehokkuus on laskenut tuntia kohden.

Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta on noussut voimakkaasti. Onko tässä heikoin lenkki? Asia vaatii selvittämistä. Onko kysymyksessä ylityöt, tehottomuus, turhat odotusajat, jne?

 

 

Teksti: Kari Palojärvi Kaaviot ja kommentit: Seppo Ala-Kutsi