Nykyaikainen maanmuokkaus säästää ympäristöä

Nykyaikainen maanmuokkaus säästää ympäristöä

Metsänviljelyssä käytettävästä maanmuokkauksesta jää nykyisin aiempaa vähemmän jälkiä ja ympäristö palautuu aiempaa nopeammin ennalleen.

Suomen metsiin istutetaan tänä vuonna noin 160 miljoonaa puuntainta, joista noin kaksi kolmasosaa on kuusia, vajaa kolmasosa mäntyä ja rauduskoivua alle viisi prosenttia. Muiden puulajien osuus istutetuista taimista on hyvin vähäinen. Istutuksista 85 prosenttia tehdään kevään ja alkukesän aikana.

Uudistusalat kannattaa viljellä ripeästi, sillä jo kolmen vuoden viivästyminen aiheuttaa metsänomistajille Etelä-Suomessa noin 400 euron tulojen menetyksen hehtaaria kohti.

– Oikea muokkausmenetelmä ja kasvupaikalle sopiva puulaji takaavat parhaiten metsien hyvän tuoton. Sopiva maanmuokkaus säästää myös ympäristöä, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Maanmuokkauksessa jätetään käsittelyn ulkopuolelle aina säästöpuuryhmät, niiden välitön lähiympäristö, maalahopuut sekä vesistöjen suojavyöhykkeet. Kosteuden vaivaamilta uudistusaloilta mahdollisesti tulevat vedet johdetaan siten, että ne eivät päädy suoraan vesistöihin tai vesistöjen suojavyöhykkeille.

Paakkutaimet lähtevät nopeasti kasvuun

Kääntömätästys sopii keskikarkeille kangasmaille sekä turvemaille, joiden vesitalous on kunnossa. Menetelmä sopii kaikkien kolmen pääpuulajimme, kuusen, männyn ja koivun uudistamiseen.

Kääntömätästyksessä muokkaus tehdään kaivinkoneella. Maa pudotetaan kääntäen samaan kohtaan, josta se on otettu. Mätäs jää heti muokkauksen jälkeen noin viisi senttimetriä maanpintaa ylemmäs, mutta tiivistyy ja madaltuu jo ensimmäisen talven aikana.

– Kun muokataan maata vain taimien tarvitsemalta pinta-alalta, palautuu ympäristö nopeammin alkuperäiseen tilaansa. Myös vesakoituminen vähenee uudistusalalla, kun maanpintaa rikotaan vähemmän, Remes sanoo.

Viljavilla mailla suositaan mätästävää muokkausta, jolloin taimet jäävät maanpinnan tasoa korkeammalle mättäälle. Tällöin taimet ovat tasamaata paremmin suojassa heinien ja vesakon kilpailulta ja lämpöolot ovat kasvulle paremmat.

Pääosa nykytaimista istutetaan paakkutaimilla, jolloin paakun alaosa ulottuu mättäässä humuskerrokseen. Humuksen maatuessa taimet saavat runsaasti ravinteita, jolloin kasvu lähtee nopeasti käyntiin. Taimi pääsee siten nopeasti heinikon yläpuolelle ja hoitotyön tarve vähenee.