Puoli vuosisataa perävaunuja

Puoli vuosisataa perävaunuja

Jyki on perisuomalainen yritys, joka täyttää tänä vuonna (2016) 50 vuotta. Yrityksen värikäs taival alkoi, kun Kuorma-autoliitto, nykyinen SKAL päätti seurata ruotsalaisten esimerkkiä ja perustaa perävaunutehtaan. Yhteistyö liittojen välillä oli niin hedelmällistä, että se vaikutti myös perustettavan tehtaan nimeen.

Jykin kaksi ensimmäistä kirjainta tulee perävaunutehtaan vieressä kohoavasta Jylhänvuoresta. Kaksi viimeistä kirjainta puolestaan saatiin Kilaforsin kylästä, jossa toimi Ruotsin Kuorma-autoliiton perävaunutehdas. Liitot sopivat, että ruotsalaista tietotaitoa voitiin hankkia Suomen tehtaallekin. Kiitoksena tästä Suomen liitto otti Kilaforsin alkukirjaimet Jykin loppuun.

Reipas aloitus

Yrityksen liikkeellelähtö oli varsin rivakka, sillä perustamista seuranneena vuonna tehtiin jo sata perävaunua. Vaunut olivat kovin erilaisia ja kenties hieman helpompiakin valmistaa verrattuna tämän päivän vaunuihin. Mutta toisaalta valmistuksessa käytetyt koneetkin olivat koko lailla alkeellisempia.

Jykin toimitusjohtaja Aki Sirén (nykyisin toimitusjohtajana toimii Otto  Sirén) muistelee, että ensimmäinen vaunu oli kaksiakselinen lavaperävaunu. Sen kohtalosta ei ole tietoa, mutta samanlainen, valmistusnumeroltaan kakkonen on tehtaan tontilla odottamassa entisöintiä. Ensimmäinen tukkiperävaunu oli numeroltaan 11. Sekin on entisöitynä tallessa.

Suomen kuorma-autoliitto myi Jykin 1980-luvun lopussa Spontelille, joka oli sen ajan pääomasijoittaja. Spontelin Jykin ympärille keräämä ryhmittymä ajautui 1990 luvun alun lamassa vaikeuksiin ja lopulta konkurssiin. Vuoden 1994 pääsiäisen aikoihin seitsemän päättäväistä miestä pääosin tehtaan toimivasta johdosta ryhtyivät omistajiksi ja jatkoivat laadukkaitten perävaunujen tekoa. Vuosien saatossa muut omistajat ovat luopuneet omistuksistaan ja tällä hetkellä Jyki on Aki Sirénin ja hänen perheensä omistuksessa.

Aki Sirén toimii nykyisin Jykin hallituksen puheenjohtajana.

Yrittäjien kokemus arvokasta

Jyki on koko toimintansa ajan panostanut mahdollisimman korkeaan laatuun. Reilun 50 vuoden kokemus kuorma-autojen perävaunujen tuotekehityksestä ja valmistuksesta takaavat Jykin valinneille asiakkaille hyvän vastineen investointiin käytetylle rahalle. Jykin perävaunuja on aina kehitetty asiakkaan kanssa yhteistyössä.

– Tämä hyväksi havaittu toimintatapa jatkuu tulevaisuudessakin, korostaa toimitusjohtaja Aki Sirén.

Jyki tunnetaan erityisesti puutavaraperävaunujen sekä kasetti- ja vaihtolavaperävaunujen valmistajana. Muitakin perävaunuja valmistetaan, kuten lavaperävaunuja, kippiperävaunuja sekä perävaunualustoja. Uutena tuotteena ovat autonkuljetusperävaunut. Puutavaraperävaunut ovat kuitenkin merkittävin ja suurin tuoteryhmä tehtaan tuotannosta.

Otto Sirén otti Jykin toimitusjohtajan tehtävät haltuun yrityksen 50-vuotisjuhlavuonna 2016.

Vienti merkittävässä osassa

Vienti muodostaa noin puolet Jykin liikevaihdosta. Vuodet eivät tosin ole veljeksiä ja kotimaan kysyntä on ollut mitta- ja painomuutoksen takia parisen vuotta kohtalaisen vilkasta. Nyt tilanne on tasoittumassa ja vienti palannee tulevina vuosina totutulle kahden kolmasosan tasolle. Tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Baltian maat ja Venäjä.

Vienti hoidetaan jälleenmyyjien kautta ja Suomessakin kaupat tehdään pääosin alueellisten jälleenmyyjien kautta. Tehtaan lähialueen myynti hoidetaan omin voimin. Täsmälleen identtisiä kärryjä ei juuri valmisteta, jokainen perävaunu on yksilöllinen kuljetustarpeiden mukaan.

Pankot asennetaan useimmiten Jykillä. Ruotsiin toimitetaan lähes pelkästään alumiinipankoilla varustettuja vaunuja. Suomessa alumiinipankot valitsevat lähes puolet asiakkaista, mutta Baltiaan ja Venäjälle menevät vaunut ovat lähes poikkeuksetta teräspankoilla varustettuja. Toinen merkittävä ero on jousituksessa ja jarruissa. Ruotsissa ja Suomessa puunajossa suositaan ilmajousitusta ja levyjarruja, mutta Venäjällä ja Baltiassa rautajouset ja rumpujarrut ovat edelleen tätä päivää.

Ville Rautiainen hoitaa Jykin perävaunu- ja varaosamyyntiä.

Ammattilaisia on riittänyt

Yrityksen liikevaihto on tätä nykyä noin 20 miljoonaa euroa. Työtä Jämsän Länkipohjassa toimiva yritys antaa noin 90 alan ammattilaiselle. Aki Sirénin mukaan työntekijöitä on löytynyt kohtuullisen hyvin.

– Levyseppä-hitsaajan, sähköasentajan, automaatioasentajan tai raskaan kaluston asentajan peruskoulutus antaa hyvän pohjan työssä oppimiseen. Meillä Jykillä toimii mestari – kisälli periaate eli kokeneemmat opastavat nuorempia perävaununteon saloihin, kertoo Sirén.

Vanhaa rakennuskantaa ollaan remontoitu huolellisesti harkiten. 1960 ja -70 luvulta peräisin olevat tilat on viimeisten neljän vuoden aikana päivitetty uuteen uskoon. Jykillä on kaikkiaan 15 000 neliötä tilaa, pääosa tuotantotiloja.

– Vähitellen alkaa näyttää siltä, ettei meillä ihan vähään aikaan rakennusmiehiä tarvita, Aki Sirén tunnustaa tyytyväisenä.

Mervi Kultala tuli Jykille töihin jo 70-luvulla, ansaittu eläke pitkän työuran jälkeen koitti alkuvuodesta 2018.

Pääosin omaa tuotantoa

Jykin tuotanto on aina ollut Länkipohjassa, sillä keskellä Suomea on hyvä olla ja yrittää. Pääosa metalliosien hitsauksesta ja levyntyöstöstä tehdään itse. Yrityksellä on pitkäaikaisia suomalaisia kumppaneita, jotka tekevät tiettyjä osakokoonpanoja ja esimerkiksi kaikki koneistuspalvelut hankitaan kumppanilta. Perävaunujen tuotekehitys on kokonaan omissa käsissä. Autoilijat antavat hyviä vinkkejä ja ajattelemisen aihetta suunnittelijoille.

Osa perävaunuista kootaan niittaamalla ja osa hitsaamalla. Kun käytetään korkealujuusterästä, on niitattu rakenne osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Asiakkaillakin on luonnollisesti oma ja hyvin perusteltu näkemys siitä, kumpi kokoamistapa on parempi heidän käyttöolosuhteissaan.

Kun Aki Siréniltä haastattelun lopuksi kysyttiin suurinta muutosta tai harppausta, mikä perävaunujen valmistuksen 50 vuoden taipaleella on tullut, mies miettii hetken ja vastaa.

– Mielestäni mitään suurta harppausta tai järisyttävää innovaatiota ei ole tapahtunut. Parannuksia perävaunuihin on tehty ja tehdään kaiken aikaa. Uudistukset eivät aina edes näy ulospäin, Siren tunnustaa.

Teksti: Visa Vilkuna Kuvat: Visa Vilkuna, Seppo Ala-Kutsi

 

Artikkeli julkaistua alunperin Metsätrans-lehdessä 1/2018.