Puuautot kutsuivat jo varhain

Puuautot kutsuivat jo varhain

Iisalminen yrittäjä Timo Laitinen kertoo kasvaneensa puuautojen maailmassa. Isä ajoi 36 vuotta puuautoa ja siinä sivussa Timokin sai vahvan rokotuksen alalle. Kymmenen kuskivuoden jälkeen vuonna 2015 Timo päätti aloittaa yrittäjyyden.

– Peruskoulun lomien aikana olin innolla vänkärinä mukana uittoon ajossa. Sain siitä jopa pientä palkkaa. Peruskoulun jälkeen menin Valtimon metsäkonekouluun. Kun ajokoneesta katselin metsäautotiellä puuta lastaavaa autokuskia, silloin minulle selvisi, että tuo tosiaankin taitaa olla minun hommani, muistelee Timo Laitinen.

Timo Laitinen sanoo, että paljon pysähtymisiä sisältävässä ajossa Sisun automaatti helpottaa ajamista huomattavasti. Timon arvion mukaan automatiikka tekee vaihtamisen paremmin kuin paraskaan kuski.

Kortti armeijasta

Timo kertoo ajaneensa rekkakortin armeijassa. Iltasin sai harjoitella peruuttamista ja alikessut katsoivat päältä. Koulutus oli erittäin hyvää ja Timo toivookin, että armeija jatkaisi rekkakuskien kouluttamista. Olisihan siitä hyötyä puolustusvoimille itselleenkin.

Kohta armeijan jälkeen puunajosta tuli Timon ammatti. Yrittämisen aloittaminen tapahtui tavallaan sukupolvenvaihdoksena. Tutulla, ikääntyneellä autoilijalla ei ollut omasta perheestä jatkajaa. Niinpä Timo kiinnostui hänelle tarjotusta mahdollisuudesta.

Rahoituksen saamisessa Timon mukaan oli omat hankaluutensa ja se käytätti monta reissua pankissa. Lopulta yrityksen rahoitus järjestyi rahoitusyhtiön ja pankin suosiollisella myötävaikutuksella. Kun rahoitus oli kasassa, polttoainekortin hankkiminen oli lyödä yllätyksellisellä tavalla ja kohtalokkaasti kapuloita rattaisiin. Ennen polttoainekortin saamista dieseliä toimittavan yhtiön tilille piti tallettaa kahden kuukauden arvioidun polttoainelaskun suuruinen summa pantiksi. Polttoaineen toimittajat eivät halua ottaa pienintäkään riskiä tai luottotappion mahdollisuutta. Olisihan se toisaalta mukavaa, jos yrittäjätkin voisivat turvata talouttaan samalla menetelmällä.

Hyvä polttoainetalous

Timo Laitisen ostama auto oli miljoona kilometriä maanteitä ja monenlaisia metsäautoteitä niellyt 540 hevosvoimainen Scania. Vajaan vuoden ajon jälkeen edessä oli vetoauton vaihto. Rehdin vertailun ja tarjouskilpailun jälkeen valinta päätyi 625-hevosvoimaiseen Sisu Polariin.

– Saimme Sisun koeajoon ja erittäin myönteisten kokemusten jälkeen päätös oli helppo tehdä. Voimakkaampi kone, isommat kuormat ja pienempi polttoaineen kulutus olivat tärkeitä seikkoja päätöksenteossa,Timo tilittää.

Yhdistelmä on toistaiseksi 68-tonninen, sillä Jykin neliakselinen kärry on edellisestä yhdistelmästä. Ihan kaikkea ei voinut kerralla panna uusiksi. Niinpä uuden Sisun perään asennettiin aiemmassa yhdistelmässä mainiosti palvellut Jonseredin 1080-kuormain. Kohta vuoden palvelleeseen Sisuun on tullut reilu 100 000 kilometriä.

Sisussa on Nurmen tekemät teräspankot. Laitisen mukaan Sisuun päätymisessä oli yksi syy sekin, että auton saa tehtaalta valmiina. Sitä ei tarvitse juoksuttaa varustelijalta toiselle. Usein tällaisessa ketjutuksessa aikataulut tuppaavat venymään ja aiheuttamaan turhia kuluja ja ansionmenetyksiä yrittäjälle.

Napaperä ja automaattilaatikko

– Meidän ajomme ovat erittäin lyhyitä ja usein hankalasta maastosta noudettavia. Siksi valinta autooni oli telivetoinen napaperä trippeliakselilla. Teräsjouset tulivat kuvioon mukaan korkeamman maavaran ja yksinkertaisuuden takia, Timo Laitinen selventää.

Telivetoinen napaperä trippeliakselilla on Timo Laitisen mukaan paras valinta nimenomaan hänen yrityksensä lyhyeen ja usein huonoilla teillä tapahtuvaan ajoon.

Sisu Polarin vaihteisto on automaatti, jota voi luonnollisesti käyttää myös manuaalisesti.

– Meidän ajossamme on paljon pysähtymisiä. Automaatti helpottaa ajamista huomattavasti sekä fyysisesti että henkisesti. Eihän se iso homma ole vaihdekepin liikuttaminen, mutta jos automatiikka tekee sen paremmin kuin paraskaan kuski, niin valintahan on silloin selvä, sanoo Timo kokemuksiaan Sisun automaattivaihteistosta. Maastossa vauhtia otettaessa laatikkoa ajetaan manuaalilla, jotta kierrokset saadaan nousemaan riittävän korkealle.

Toimeksiantajana Laitisella on Metsä Group. Tukit toimitetaan Anaikawoodille Iisalmen Soinlahteen. Kuitupuu menee Kiuruvedelle rautatieaseman terminaaliin. Yli 200 kilometrin päässä olevaan Suolahteen toimitetaan vaneritavaraa. Nämä keikat ovat lähes poikkeuksetta mepaa. Timo Laitisen mukaan käytössä oleva LogForce toimii nyt niin kuin pitääkin. Ohjelmaa on saatu parin vuoden aikana parannetuksi ja kehitetyksi tosi mukavasti.

Luottamus on tärkeää

Scania-kaupassa mukana tullut tuttu kaveri on ajamassa toista vuoroa. Timon mukaan vanhempi mies hallitsee homman eikä Timon tarvitse öitä miettiä, tapahtuuko homma vai ei. Kuskin luotettavuus ja oma-aloitteisuus on erittäin tärkeä seikka.

Timo Laitinen ja Heikki Kaikkonen vaihtoivat kuulumiset vuoron vaihdon yhteydessä.

– Olen tyytyväinen nykyiseen yhden auton malliin eikä laajennussuunnitelmia ole mielessä. Yritystoimintaa voi toki laajentaakin, jos vain on hyviä kuskeja tarjolla. Kuljettajien on kyettävä tekemään itsenäisiä ratkaisuja ja pitämään auto mahdollisimman tehokkaasti ajossa. Työlästähän se on, jos joutuu koko ajan huolehtimaan toisestakin autosta, Timo Laitinen miettii.

 

Teksti ja kuvat: Visa Vilkuna