Puukauppa kävi vilkkaana vuonna 2017

Puukauppa kävi vilkkaana vuonna 2017

Viime vuonna puu liikkui Suomen metsistä vauhdilla, kun metsäteollisuuden ostot yksityismetsistä ylsivät 43 miljoonaan kuutiometriin. Tämä oli viisi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Määrästä puolet oli kuitupuuta. Puutavaralajeista ostettiin eniten kuusitukkia ja mäntykuitupuuta, 11 miljoonaa kuutiometriä kumpaakin.

Raakapuun pystykauppoja solmittiin 36,7 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2017. Niiden osuus metsäteollisuuden ostamasta kotimaisesta raakapuusta kasvoi edellisvuodesta kolmella prosenttiyksiköllä 85 prosenttiin. Pystykaupoissa noin puolet raakapuun kertymästä muodostui tukkipuusta. Hankintakaupat, 6,2 miljoonaa kuutiometriä, puolestaan painottuivat voimakkaasti kuitupuuhun, ja niissä tukin osuus jäi 27 prosenttiin.

Raakapuun reaalihinnat laskivat hieman

– Mäntytukin keskimääräinen kantohinta oli 54,9 euroa kuutiometriltä ja kuusitukin 57,8 euroa kuutiometriltä. Mäntykuitupuusta maksettiin pystykaupoissa 15,9 euroa kuutiometriltä ja kuusikuitupuusta 17,7 euroa kuutiometriltä, kertoo yliaktuaari Aarre Peltola Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Raakapuun nimellishinnat nousivat edellisvuodesta, mutta reaalinen kantohintataso laski silti prosentilla. Pystykaupoin ostettiin eniten kuusitukkia, 10,5 miljoonaa kuutiometriä, ja mäntykuitupuuta, 8,9 miljoonaa kuutiometriä.

Vuonna 2017 mäntykuitupuun keskimääräinen hankintahinta oli 27,7 euroa, kuusikuitupuun 30,1 euroa ja koivukuitupuun 28,0 euroa kuutiometriltä. Kantohintojen tavoin myös reaalinen hankintahintataso aleni edellisvuodesta. Eniten hankintakauppaa tehtiin mäntykuitupuulla, 2,4 miljoonaa kuutiometriä, ja koivukuitupuulla, 1,3 miljoonaa kuutiometriä.

Uudistushakkuissa kalleinta puuta 

Leimikkotyyppi vaikuttaa puusta maksettavaan kantohintaan.

– Tukin hinta oli uudistushakkuissa kaksi prosenttia ja kuitupuun hinta 12 prosenttia keskikantohintaa korkeampi. Harvennushakkuissa tukin hinta jäi 15 prosenttia ja kuitupuun kahdeksan prosenttia keskikantohinnan alapuolelle. Ensiharvennusleimikoissa puu oli jo 29 prosenttia keskikantohintaa edullisempaa, Peltola jatkaa.

Pystykaupoin ostetusta tukkipuusta 86 prosenttia ja kuitupuusta 49 prosenttia tuli uudistushakkuuleimikoista.

Tilaston taustaa

Tilaston tiedonkeruu laajeni vuonna 2016, jolloin tiedonkeruun piiriin tulivat myös metsänhoitoyhdistykset ja eräät keskisuuret metsäteollisuusyritykset. Tiedonantajien ilmoittamat puumäärät kirjautuvat tilastoon sellaisenaan, ja tilaston luvut edustavat yli 90 prosenttia metsäteollisuuden yksityismetsistä ostaman puun määrästä.

Aikasarjaan tuli tiedonkeruun laajenemisen myötä hyppäys, joten nykyiset puukauppamäärät eivät ole vertailukelpoisia vuoteen 2015 saakka tilastoituneisiin lukuihin. Vuodet 2016 ja 2017 ovat keskenään vertailukelpoisia.