Puupolttoaineiden kulutus vahvassa kasvussa, hakkeen laahaa, turpeen laskee

Puupolttoaineiden kulutus on kasvanut 7 % alkuvuonna 2017. Arvioiden mukaan metsähakkeen käyttö kasvaa nykyisestä tuesta huolimatta vain 2,5 %. Kotimaisen turpeen käytön lasku jatkuu, kun taas tuontipolttoaineet kivihiili ja öljy pitävät edelleen pintansa. Puupolttoaineiden kulutus on ollut vuonna 2017 hyvässä kasvuvauhdissa.

Tilastokeskuksen 20.12.2017 julkistamien tammi-syyskuun energiankulutustietojen

mukaan puupolttoaineiden kasvu verrattuna vuoteen 2016 oli 7 % eli noin 4,9 TWh. Muita kasvavia energianlähteitä olivat sähkön nettotuonti ja tuulivoima. Puupolttoaineiden osuus toteutuneesta kasvusta oli lähes kaksi kolmannesta. Koko Suomen energiankulutuksesta puupolttoaineet kattoivat noin 27 %. - Lisääntynyt käyttö on todennäköisesti seurausta teollisuustuotannon kasvusta, jolloin myös sivutuotteiden energiakäyttö on lisääntynyt. Suoraan metsästä lämpö- ja voimalaitoksille tulevan polttoaineen, metsähakkeen, käytön on arvioitu kasvavan 2017 vain 2,5 % eli 0,4 TWh, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

Metsähaketta tuotetaan metsätalouden sivutuotteista, kuten harvennusten pienpuusta (52 % v. 2016), hakkuutähteistä (33 %), kannoista (10%) ja materiaalikäyttöön kelpaamattomasta järeästä runkopuusta (4 %).

Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuonna 2016 oli noin 8,1 miljoonaa kuutiometriä ja

sen arvioidaan kasvavan 8,3 miljoonaan kuutioon 2017 ja 8,5 miljoonaan kuutioon 2018

. - Metsähakkeen käyttö ei kehity lähellekään sellaista tahtia, mitä hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa odotettiin vain vuosi sitten. Huolestuttavaa kehitys on ollut etenkin Suomen sähköjärjestelmälle tärkeässä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, jossa metsähakkeen käyttö on laskenut vuodesta 2012 alkaen nykyisestä tuotantotuesta huolimatta, Laurikka jatkaa. Metsähakkeella on merkittävä rooli, kun hallitus pyrkii lisäämään uusiutuvan energian osuuden 50 prosenttiin ja kotimaisen energian osuuden 55 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa metsähakkeen kulutukseksi laskettiin noin 11 miljoonaa kuutiota (22 TWh) 2020 ja 15,5 miljoonaa kuutiota (31 TWh) 2030.

Vuonna 2012 metsähaketta käytettiin sähkön ja lämmön yhteistuotannossa noin 5,7 miljoonaa kuutiota, vuonna 2016 enää noin 4,5 miljoonaa kuutiota.

Metsätalouden tarpeet tukisivat metsähakkeen hyötykäyttöä. Metsien

uusimpien inventointitietojen

mukaan Suomen metsät kasvoivat ennätysvauhtia vuosina 2014‒2016.  Samalla myöhässä olevia ja metsähakkeen tuotannolle tärkeitä taimikonhoitoja, taimikonhoitorästejä, oli 795 000 hehtaaria, 50 000 hehtaaria enemmän kuin edellisessä inventoinnissa 2009‒2013. Nuorien metsien ensiharvennusrästejä on jo lähes miljoona hehtaaria. Energiaturpeen kulutus laski tammi-syyskuussa 2017 noin 2 % verrattuna vuoteen 2016. Kulutus on laskenut koko 2010-luvun ja vuoden 2016 käyttö (15,6 TWh) oli yli 40% pienempi kuin 2010. Energia- ja ilmastostrategiassa myös turpeen käytön oletettiin kasvavan noin 20 TWh:iin vuonna 2020. Kivihiilen käyttö tammi-syyskuussa 2017 on ollut viime vuoden (35,3 TWh) tasolla ja näyttää siltä, että käyttö vuonna 2017 tulee olemaan korkeammalla tasolla kuin vuonna 2012. Myös öljyn osalta kehitys on hidasta suhteessa tavoitteisiin. Vuoden 2016 käyttö oli 88,1 TWh ja vuonna 2017 käyttö on ollut vain prosentin laskussa. Energia- ja ilmastostrategian mukaan kivihiilen kulutuksen tulisi olla 31 TWh ja öljyn (sis. biokomponentin) 79 TWh vuonna 2020.