Saarisavotoilla on omat niksinsä

Konesavotta Suomen järvialueen saarissa on oma ”taiteenlajinsa”, vaikka itse hakkuu ja puun ajo ei juuri poikkea mantereen puolella tehtävästä työstä. Muutamia erikoisuuksia saariston avo- ja harvennushakkuisiin kuitenkin liittyy.

Saarissa hakkuu voidaan tehdä kahta eri sertifikaattia noudattaen. Tiukempi FSC-standardi keskittyy enemmän luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen kuin maksimaaliseen puuntuottoon. Hieman väljempi PEFC ottaa sekin luonnon huomioon, mutta painoa on annettu myös puiden kasvattamiselle.

Pienet alumiiniveneet toimivat yhdysliikenteen lisäksi myös kömpelön lautan ja hinaajan apuna käännöksissä. Taustan purkupaikalla puut nostetaan lautalta suoraan puutavara-autoon.

Molempi parempi

Neljänä kesänä Puulan saarissa hakannut Jose Hannulan mukaan molempia sertifikaatteja käytetään. Kahdella sertifikaatilla on myös eroja rantaan jäävän vyöhykkeen käsittelyssä. Tiukempi vaatii kymmenen metrin koskemattoman kaistan jättämistä, kun väljemmässä rantavyöhykkeeltäkin on mahdollista poistaa jonkun verran puustoa. Urean käyttö kantokäsittelyaineena on saarisavotoilla pannassa.

Mainos, juttu jatkuu alla

Mainos päättyy

Hannulan työnantajan Veljekset Hokkanen Oy:n Hannu Hokkanen on tyytyväinen, koska metsänomistajilla on vara valita, kuinka saarimetsiänsä hoitavat.

Saarten avohakkuut tehdään lähes poikkeuksetta siemenpuuasentoon jättämällä. Jos hakkuu tehdään todellisena avohakkuuna, niin säästöpuiden määrän on oltava kaksinkertainen mantereen leimikoihin verrattuna. Onneksi saarisavotoille riittää tavallisen tikkakortin eli Metsäalan luonnonhoitokortin suorittaminen.

Jose Hannula pitää saarisavotoista. Hakkuut ovat mielenkiintoisempia ja työmatkoilla näkee kaunista järvimaisemaa.

Vaihteleva työmatka

Työmatkat Hannula ajelee sekä autolla että työnantajan nopeakulkuisella veneellä. Puulaveden saaret ovat melko lähellä mannerta, joten venematkaa ei kerry kuin viidestä kymmeneen minuuttia, siis yöt saa viettää kotona.

Mainos, juttu jatkuu alla

Mainos päättyy

Hannula on ollut reilun neljä vuotta Veljekset Hokkanen Oy:n palveluksessa. Yrityksellä on UPM:ltä vuokrattuna lautta, jolla koneiden siirrot hoidellaan. Paremminkin lautta pitää koneen pinnalla ja itse siirron tekee Esa Ruhanen järeällä hinaajallaan. Mantereella on kolme paikkaa, joista koneen voi ottaa lautalle.

UPM:n omistama Sirkka-lautta on vuokrattu Veljekset Hokkanen Oy:lle. Sopimuksen mukaan sitä saa käyttää myös Metsä Groupin savotoilla, mutta muunlaista rahtiliikennettä lautalla ei saa tehdä. Koneiden mukana saareen viedään useampia polttoainesäiliöitä, joita isompien savotoiden aikana käydään täyttämässä puulautan kyydissä. Koneissa on kasko uppoamisen varalle. Jos alueelle on annettu tuulivaroitus, jolloin on odotettavissa tuulta yli 10 metriä sekunnissa., niin silloin kasko ei kata haveria. Kova tuuli ei nimittäin ole ennalta arvaamaton ja odottamaton.

Isänsä jälkeen vesikuljetusyrittäjyyttä jatkanut Esa Ruhanen siirtää koneet tuntitaksalla. Puut ajetaan painon ja matkan mukaan sovitulla taksalla. Kuljetuslautta painaa noin 50 tonnia ja se on jaettu kuuteen erilliseen kammioon. Näin olleen yhden kammion rikkoonnuttua ei heti mennä järven pohjaan. Luonnollisesti lautalla on tehokkaat pumput mahdollisia vuotoja varten. Lautan varusteisiin kuuluu myös kaksi noin 30 metriä pitkää öljypuomia. Tämän lisäksi yksi öljypuomi on oltava puunkuljetuslautalla.

Mainos, juttu jatkuu alla

Mainos päättyy

Kun sekä moto että ajokone on saatu lautattua saareen, kuljetuslautta jätetään rantaan ja sen vierelle noudetaan puunkuljetuslautta. Ajokone ajaa kuormalla koneenkuljetuslautalle, josta puut nostellaan pienemmälle puunkuljetuslautalle. Näitä lauttoja on käytössä kaksi, jolloin toista ollaan viemässä mantereelle ja toista täytetään saaren rannassa. Puulautan kuorma pyritään ottamaan suoraan kuorma-auton kyytiin. Aina tämä ei ole kuitenkaan mahdollista, jolloin mantereen puolelle on tehtävä välivarastoja odottelemaan jatkokuljetusta. Puulautta ottaa noin 75 tonnia puuta kyytiinsä, joten yhteen rekkakuormaan puut eivät sovi.

Esa Ruhanen kertoo työllistyvänsä kesäaikaan melko tarkkaan puunajossa ja koneiden siirroissa. Väliin mahtuu myös mökkiläisten rakennustarvikkeiden siirtokeikkoja sekä troolin vetämistäkin.

Ennen koneiden kuljettamista saareen on leimikko käytävä tarkistamassa ja mietittävä loogisesti paras rantautumispaikka. Pieni ajouran pätkä rantapusikkoon on tehtävä moottorisahalla. Lautan syväys on noin metri ja hinaajalla noin 1,5 metriä.

Tasapainottavia kesäleimikoita

Veljekset Hokkanen Oy hakkaa sekä UPM:lle että Metsägroupille. Kuluneen ja yhä jatkuvan kesän tavoite on saada hakatuksi Puulan saarista 15 – 20 000 mottia puuta. Hannu Hokkasen mukaan saarisavotat tasoittavat mukavasti työllisyyttä, sillä saaret ovat lähes poikkeuksetta kovapohjaisia. Eli murskekuormistakaan ei tarvitse huolehtia. Saarten kesähakkuut ovat leutojen talvien johdosta lisääntyneet tuntuvasti. Kantavien jääteiden tekeminen ei tahdo enää onnistua, sillä teräsjään paksuuden on oltava 85 senttiä ennen kuin se kestää metsäkoneen alla.

Mainos, juttu jatkuu alla

Mainos päättyy

Sekä Hannu Hokkasen että Jose Hannulan mukaan saarien mökkiasukkaat suhtautuvat hakkuisiin myönteisesti. Monet tulevat puhuttelemaan ja ihmettelemään koneita. Melko useat ovat myös poikenneet kysymään, olisiko savotan päätteeksi mahdollista poiketa heidän tontillaan kaatamassa muutamia puita ennen kuin ne seuraavalla myrskyllä rojahtavat mökin päälle.