Teloja kierrättämällä saadaan useita etuja

Teloja kierrättämällä saadaan useita etuja

Liikemies ja keksijä Ville Kopakkala Mikkelistä on myönteisellä tavalla tyytymätön mies. Hän miettii kaiken aikaa vakiintuneita käytäntöjä ja olemassa olevia koneratkaisuja uusiksi. Hänen mukaansa koneet eivät koskaan ole valmiita. Niihin voidaan aina tehdä parannuksia, mutta koneille ja laitteille voidaan kehittää myös uutta käyttöä.

Ville Kopakkala on asentanut koneeseensa kunnolliset 20 tonnin lavettilenkit, joista kone on helppo sitoa kiinni. Lenkin kiinnitys runkoon ei onnistu, vaan asennuksessa on käytettävä vankkaa pohjalevyä, jonka hitsaamisessa on selkeät ohjeet jännitysten eliminoimiseksi.

Metsäkoneiden telat kuluvat huomattavan eri lailla eri olosuhteissa. Nykyään vallalla olevat leudot talvet nostavat helposti maata esiin, jolloin tela kuluu huomattavasti talvioloja nopeammin.

– Venäjällä havahduin toden teolla telojen kulumiseen. Siellä maa on sellaista hiekkaista liejua, joka toimii kuin hiomatahna. Pahimmillaan uudet telat ajetaan loppuun 1,5 vuodessa, Ville Kopakkala harmittelee.

Telat tarpeen mukaan

Samalla hän lisää, että läheskään aina telat eivät ole välttämättömät pinnalla pysymisen takia, mutta jotain renkaiden suojana ja kitkan lisääjänä on oltava. Kuusipyöräisissä koneissa on käytetty pyöräteloja jo pitempään. Kopakkala alkoi miettiä, voisiko teliinkin asentaa pyörätelat.

Tuumasta toimeen ja Buffalon toiseen etuteliin asennettiin pyörätelat. Päivän ajo harvennusleimikossa vakuutti Villen ja niinpä seuraavan huollon yhteydessä toisellekin puolelle asennettiin pyörätelat.

Buffalon polttoaineenkulutus on pudonnut 1,5 litralla tunnissa, kun etupään alle vaihdettiin pyörätelat.

– Nyt alla olevat pyörätelat on tehty romuksi ajetuista teloista, jotka olivat normaalikäytössä jo katkenneet. Yhden pyörän ympärillä kulunutkin tela kestää vallan mainiosti. Näillä teloilla on ajettu jo reilusti yli 1000 tuntia huomattavan vaihtelevassa maastossa ilman mitään ongelmia, Kopakkala selventää.

Hänen mukaansa pyöräteloja ei missään nimessä kannata tehdä uusista teloista. Maamme metsäkonelansseilla ja vaihtokonepihoilla on valtavan paljon lähes loppuun ajettuja teloja, joista pienellä vaivalla saa mainiot pyörätelat. Kalliit ketjutkin kannattaa korvat käytetyistä teloista tehdyllä pyöräteloilla.

– Ketjupari maksaa keskimäärin 2 500 euroa ja kokemukseni mukaan ketjut ovat kohtalaisen kuluneet jo reilun 3 000 tunnin jälkeen. Jos pyörätelojen aihioita ei päästetä kulumaan aivan loppuun, niin niistä tehdyt pyörätelat kestävät varmasti 10 000 tunnin ajon. Kun ruvetaan laskemaan säästöä, niin pyörätelat jättävät helposti 5 000 euroa enemmän viivan alle vuodessa, Ville Kopakkala laskeskelee.

Ville Kopakkalan ideoimaa vanhojen telojen uusiokäyttöä mies ei voi patentoida eikä muutenkaan taloudellisesti hyödyntää. Mutta jospa ideasta olisi hyötyä muille koneyrittäjille kustannussäästöjen ja kausivaihteluiden tasaamisen kautta.

Käytettävyys paremmaksi

Kierrätyksen ja kustannussäästön lisäksi pyöräteloilla saavutetaan huomattavasti parempi ketteryys. Tämä on tärkeä etenkin harvennuksilla ja herkillä maapohjilla, missä tavallinen tela kääntyessään rouhaisee helposti maata mukaansa. Pyörätelojen käyttö moton telissä lisää ketteryyttä ja estää maan pinnan rikkoutumista. Etenkin kesäharvennuksilla ja kuusikoissa maaperän pitäminen mahdollisimman koskemattomana on tärkeää. Teloilla saadaan myös muutaman sata kiloa lisää painoa, joka taasen lisää koneen vakautta hankalissa paikoissa.

Pyöräteloilla saadaan koneella enemmän ympärivuotista käyttöä. Kopakkala muistuttaa, että ihmisiä ne ovat konekuskitkin. Ei ole järkevää painaa talvikuukausina kolmeasataa tuntia kuukaudessa ja sitten kesällä ihmetellä ajojen puutetta.

Pyörätelojen puhdistuvuus on hyvä. Kun kurakosta noustaan tielle, niin mukana ei tule maa-ainesta tielle ketjujen ja kokotelojen tapaan. Talvella tietynlainen lumi tuppaa pakkautumaan telan ja renkaan väliin rikkoen joskus telirakenteita. Pyöräteloilla moista lumen pakkaantumista ei pääse tapahtumaan.

– Reilun tuhannen tunnin kokemuksella olen havainnut myös polttoaineen kulutuksen alentuneen. Buffalon ruokahalu pieneni keskimäärin 1,5 litralla tunnissa. Eikös se ole ihan mukava säästö, Kopakkala kyselee tyytyväisenä.

Silmät auki maailmalla

Kopakkala on ollut Ranskassa ja Saksassa töissä ja nähnyt siellä on monia hyviä juttuja, joita kannattaisi soveltaa myös täällä Suomessa. Viime vuosina suuntana on ollut itänaapuri. Villellä on takana useamman vuoden Venäjän kielen opiskelu, jotta liiketoimet sujuisivat ilman tulkkia.

Suomessa yrittäjille pitäisi saada enemmän vapauksia sommitella ja kehitellä hakkuuseen ja puun kuljetukseen erilaisia ratkaisuja. Harvennusleimikoita voitaisiin aivan hyvin hakata sulan maan aikana talvitien päähän, josta puut ajettaisiin vasta teiden jäädyttyä. Luonnollisesti kelirikkoteitä ja pehmeitä leimikkoja löytyy, mutta melkoinen osa niin sanotuista kelirikkoseisokeista on tekemällä tehtyä. Nykyisellä konemäärällä saataisiin paljon enemmän puuta kasaan, jos vain haluttaisiin. Tasaisemmin hakattaessa työkin olisi mielekkäämpää. Tietynlainen vanhakantaisuus vallitsee suomalaisessa puuhuollossa, jolloin asioita tehdään sen kummemmin miettimättä.

– Uusi kuvioita kannattaa aina kokeilla, Ville Kopakkala rohkaisee lopuksi.

Ville Kopakkalan suunnittelema kouran pikaliitin painaa 36 kiloa ja sen reikien nokkelalla suunnittelulla Prokop-liitin sopii kaikkiin kouramalleihin.