MetsäTrans Oy
Metsäkoneurakointi

Puun tuonti yllätti – kotimaiset hakettajat nuolevat näppejään

Turpeen käytön vähenemisen piti piristää metsähakkeen tuotantoa, mutta loppuvuosi 2020 osoitti päinvastaista. Hakkurikapasiteetti oli Suomessa koko loppuvuoden vajaakäytöllä, kertoo Koneyrittäjien hakkuriyrittäjille tekemä kysely. Syynä näyttäisi olevan tuontihakkeen määrän kasvu, energiantuottajat näyttävät varautuvan turpeen käytön vähenemiseen lisäämällä tuontia.

- Energiapolitiikan lyhytjänteisyys lyö nyt kasvoille. Turve laitettiin ensin ahdinkoon selvittämättä kunnolla turveveron korotuksen vaikutuksia. Taloja pitää kuitenkin lämmittää, ja energiantuottajat ovat suunnanneet katseensa tuontipolttoaineeseen. Hakkeen tuonti on lisääntynyt sekä pyöreän energiapuun tuonti tuntuu kasvavan. Raha virtaa ulkomaille. Tämä kaikki oli jossain määrin nähtävissä ja siitä varoitettiin, mutta viestiä ei noteerattu, sanoo Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Marko Vainionpää.

Polttoaineen kotimaisuus ja toimitusketjun varmuus näyttää jääneen toissijaisiksi asioiksi. Näin kuntavaalivuonna on paikallaan kysyä, vastaavatko nämä energialaitosten valinnat niiden kuntaomistajien omistajapoliittisia linjauksia tässä suhteessa.

Kysyntä ei ole kasvanut eikä kasvua ole näköpiirissä

Koneyrittäjät teki joulukuun lopussa kyselyn energiapuuta mobiilihakkureilla hakettaville jäsenyrityksilleen. Kysyimme haketuksen työmäärien muutosta vuoden takaiseen aikaan ja hakkurikaluston kapasiteetin käyttöastetta heinäkuusta joulukuuhun 2020. Lisäksi kysyimme haketusyrittäjien näkymiä tästä eteenpäin kevääseen 2021.

Vastanneiden yritysten työmäärä ei ollut vuoden 2020 loppupuoliskolla lisääntynyt viime vuodesta. Vajaalla puolella työmäärä oli pysynyt ennallaan. Yli puolella se oli laskenut ja heistä useimmalla merkittävästi eli noin kolmanneksella. Kysyimme yrittäjiltä heidän näkemystään siitä, miksi palveluiden kysyntä oli heikentynyt. Vastausten mukaan yleisin syy oli tuontihake, toinen syy oli metsäteollisuuden sivuvirtojen (puru, kuori) käyttö metsähakkeen sijaan. Toki lauhat säätkin verottivat kysyntää.

Kyselyn mukaan hakkurikapasiteetti oli koko loppuvuoden suuresti vajaakäytöllä. Haketus vilkastui oikeastaan vasta joulukuussa niin, että ainoastaan yhdellä vastaajalla kapasiteetin käyttöaste jäi alle 50 prosentin. Toisaalta yhdelläkään vastaajista kapasiteetti ei ollut täyskäytössä eli yli 90 prosentin. Tilannekuva selviää hyvin tästä erään vastaajan avoimesta vastauksesta:

”Turveveron nostamisen johdosta oli odotettavissa pieni notkahdus haketoimituksissa ennen vuodenvaihdetta. Yllätys kumminkin oli, että haketoimitusten määrät laskivat näin rajusti. Käytännössä keväästä tähän asti yrityksen työntekijöistä on ollut 30 % lomautettuna. Mediassa on kovasti hehkutettu, että hakepuolelle tarvitaan lisää tekijöitä. Tämän hetken tilanne on kumminkin se, että saataisiin edes olemassa olevat hakkurit pidettyä liikkeessä. Alan kausivaihtelut ovat liian rajuja, sesonki uhkaa typistyä 2–3 kuukauteen. Tammi-maaliskuu saa mennä 24/7.Muu aika pyöritellään peukaloita hallilla / kotona, näillä työmäärillä ja sesonkiluonteisuudella on vaikea pitää ammattikuskit palkkalistoilla.”

Yrittäjiä pyydettiin arvioimaan tulevaa kehitystä. Yksikään kyselyyn vastannut yrittäjä ei ennakoinut kysynnän kasvua. Noin puolet arvioi kysynnän pysyvän ennallaan. Puolet arvioi kysynnän vähenevän hieman tai merkittävästi

Tuontihake lisääntynyt

Pyysimme yrittäjiä arviomaan tuontihakkeen määrän kehitystä. Puolet vastaajista arvioi määrän kasvaneen merkittävästi ja lähes puolet arvioi sen kasvaneen jonkin verran. Kysyimme myös perustetta arviolle. Monella tietolähde oli asiakkaan edustaja. Yrittäjien omat kokemukset hakkeen viikkotilausten laskusta kertovat omaa viestiään. Joku perusti näkemyksensä omiin näköhavaintoihinsa; venäläisiä rekkoja tuo haketta enenevässä määrin laitokselle. Siinäpä se peruste on.

Yleisesti vastaajia yllätti markkinakehityksessä se, että haketusmarkkina ei piristynytkään turpeen käytön vähentyessä.