MetsäTrans Oy
Ajankohtaista

Pitkäaikaiset helteet ovat vauhdittaneet kirjanpainajien ensimmäisen sukupolven kehittymään ennätysnopeasti

Vasen: tuoreita kirjanpainajan iskemiä tuulenkaadossa 18.7.2021 Porin seudulla. Ajankohta ja tuoreet purukasat osoittavat, että tässä toukokuussa jo kerran lisääntyneet kirjanpainajat ovat porautuneet tuoreeseen tuulenkaatoon uudestaan. Sisarsukupolvi alkaa syntyä. Oikea: Elimäki 30.7. sisarsukupolven kirjanpainajia kehittymässä kuoren alla niin ikään tuulenkaadossa.

Kirjanpainajien ensimmäinen sukupolvi on kehittynyt Suomen hellekupolin alla ennätysmäisen nopeasti. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat seuranneet riskirajojen ylittymistä seurantapyydyksistä. Nyt uhkana on sisarsukupolven kehittyminen isoon osaan Suomea.

– Tänä kesänä metsätuholain aikarajat kuorellisen kuusipuutavaran poistolle ovat olleet myöhässä niin A- kuin B-alueellakin. Paikoitellen kirjanpainajan ensimmäisen sukupolven aikuistumiseen vaadittu lämpösumma (700 astevuorokautta) on täyttynyt yli 10 päivää ennen metsätuholain kuorellisen puutavaran poisviemiselle vaadittuja aikarajoja, kertoo tutkimuspäällikkö Markus Melin Lukesta.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Tämäkin osoittaa, että aiemmin tänä vuonna antamamme suositukset päivämäärien aikaistamisesta on tarpeellinen, jotta kirjanpainajien tuhoja voidaan ehkäistä ennalta, Melin jatkaa.

Niin sanottu epidemiaraja (15 000 kirjanpainajaa per pyydysryhmä) on ylittynyt neljällä seurantapisteellä 46:sta, ja sitä lähellä ollaan 14 seurantapisteellä. Uudellamaalla Lohjan Saukkolassa kirjanpainajakannan tiedettiin olevan entuudestaan korkea. Myös Etelä-Karjalassa Lappeenrannan Joutsenossa itärajan tuntumassa ja Päijät-Hämeen Lahden Uusikylässä riskirajat ylittyivät samaan tapaan kuin vuonna 2020. Riskiraja ylittyi myös uudessa seurantapisteessä Etelä-Savossa Juvan kunnassa Haukivuoren suunnassa. Kaiken kaikkiaan lähes 40 prosentilla pyyntipaikoista on viikkoon 29 (19.-23.7.) mennessä pyydetty yli 10 000 kirjanpainajaa per pyydysryhmä. Ansat tyhjennetään seuraavan kerran elokuun lopulla.

Kirjanpainajan kehitystä arvioidaan kertyneen lämpösumman avulla. Ensimmäinen sukupolvi aikuistuu, kun 700 astevuorokautta täyttyy, sisarsukupolvi, kun 1150 ja toinen sukupolvi, kun 1 500 kertyy. Kesä–heinäkuun pitkän hellejakson takia sisarsukupolven kehittyminen laajassa osassa Suomea vaikuttaakin tutkijoiden mukaan erittäin todennäköiseltä. Toisen sukupolven kehittymiseen sen sijaan vaikuttaa ratkaisevasti loppukesän ja alkusyksyn säät.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Kirjanpainajapyydyksien seuraajat ovat tyhjentäneet pyydykset helteessä ja havainneet parveilun jatkuneen monin paikoin vähintään yhtä voimakkaana kuin ennen juhannusta. Ensimmäisen sukupolven munineet kirjanpainajat ovat paritelleet uudestaan ja sisarsukupolvi muhii kuoren alla parhaillaan, kertoo Luken tutkija Tiina Ylioja.

– Pyydyksiä tyhjennettäessä osa kuoriaisista oli selvästi vaaleampia väriltään. Tämä varmentaa lämpösummatarkastelun perusteella tehtävän havainnon ensimmäisen sukupolven aikuistumisesta ja parveilusta. Sisarsukupolven jälkeen myös toinen sukupolvi on mahdollinen, jos lämpimät säät jatkuvat, metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen Suomen metsäkeskuksesta kertoo.

1. Vasen: kirjanpainajien kokonaissaalis 30.7. mennessä eri seurantapisteillä. Oikea: 700 dd:n rikkoutumispäivämäärät eri puolilla Suomea, kuvassa myös metsätuholain korjuupäivämäärät vahingoittuneelle puustolle ko. vyöhykkeellä.



Kirjanpainajaseuranta

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus seuraavat kirjanpainajien kannan runsautta 46 paikkakunnalla Etelä- ja Keski-Suomessa. Pyydysten hoitamiseen osallistuvat myös vapaaehtoiset metsänhoitoyhdistykset: Päijänne, Pohjois-Karjala, Lakeus ja Etelä-Savo.

Metsäalan toimijat avustavat vuosittain pyynnin suunnittelussa etsimällä kirjanpainajille alttiit kohteet seurantapisteiksi. Seurantapisteet valitaan kirjanpainajalle erittäin suotuisilta kohteilta: edellisen talven hakkuuaukkojen paahteisten kuusivaltaisten metsänreunojen tuntumasta, missä kuuset kärsivät valo- ja lämpöolosuhteiden muutoksesta. Aukon reunasta kaatuu usein myös runkoja, jotka ovat hyvä alusta kirjanpainajien runsastumiselle.