Pääkirjoitus 5/2018: Urakoitsijat saavat vain murusia metsäalan kasvusta

Suomen hakkuukertymä oli viime vuonna 72,1 miljoonaa kuutiota. Kyseessä on ennätyslukema, puuta hakataan enemmän kuin koskaan. Kun vientimarkkinatkin vetävät, metsäkonevalmistajillakin tilauskirjat ovat paksussa kunnossa. Ja luonnollisesti kun koneita on urakoimassa enemmän kuin koskaan, niitä myös vaihdetaan enemmän, huolletaan enemmän ja kaikkia varusteitakin myydään enemmän.

Taloustieteen perusteiden pohjalta voisi kuvitella, että kasvanut kysyntä näkyisi myös urakoitsijan pussissa. Jostain syystä näin ei kuitenkaan ole, vaan lisääntyneestä työmäärästä huolimatta metsäkonealan mediaaniyrityksen liikevaihto ja liiketoiminnan tulos ovat laskusuhdanteessa. Tulokset käyvät ilmi Koneyrittäjien liiton kannattavuusselvityksestä, jonka tuoreet tulokset julkistettiin FinnMETKO 2018-näyttelyn ennakkolehdistötilaisuudessa.

Tottakai alalla on myös erittäin hyvin tai jopa erinomaisesti kannattavia yrityksiä, mutta kun keskimääräisen yrityksen tulostaso on prosentin luokkaa, niin jonon perässä on pitkä liuta myös tappiollisia urakoitsijoita. Suuri työmäärä ja kasvaneet laitteistovaatimukset osin pakottavat yrityksiä kalliisiin investointeihin, jos yritys aikoo pysyä markkinoilla. Ja kun uusi kone on ostettu ja lyhennykset maksettava, niin neuvotteluasema metsäyhtiöiden kanssa ei ole kaksinen. Kulut ovat kasvussa ja taksat jopa laskusuunnassa, yhtälö ei ole kestävä.

Tähän lehteen haastattelimme yrittäjää, jolla oli painavaa asiaa metsäyhtiöiden taksapolitiikasta. Valitettavasti pelko sopimuksen menettämisestä vesitti jutun julkaisun sellaisenaan, omalla nimellä ei uskalleta julkista kritiikkiä antaa. Koko maan taloudelle tärkeän metsäteollisuuden kannalta olisi kuitenkin toivottavaa, ettei yhden keskeisen lenkin katkeaminen tule jarruttamaan koko alan kasvua.