Metsätrans-Lehti Oy
Metsätrans

Kurkistus lastensuojeluun

Olen puolen vuoden tehnyt työtä lastensuojeluperheiden parissa ja päässyt näkemään heidän elämänhallinnan kyvyttömyyttään. Usein taustalla on ylisukupolvinen huono-osaisuus, puutteelliset arjen hallinnan ja vuorovaikutuksen taidot, perheväkivalta, asumisen ongelmat, taloudelliset ongelmat, työttömyys ja vanhemmuuden vaikeudet. Tänä päivänä puhutaan paljon lastensuojelun tarpeesta ja silloin tällöin julkisuudessa nousee esille ikäviä kohtaloita, joissa lastensuojelu on ollut riittämätöntä. Yhdellä sosiaalityöntekijällä on vieläkin liian monen lapsen asiat ratkottavanaan. Valviran selvityksen mukaan yksi ihminen hoitaa keskimäärin viidenkymmenen lapsen asioita ja pahimmillaan yhden sosiaalityöntekijän hoidettavana voi olla jopa sata lasta.

Lastensuojelun tehtävänä sanan mukaisesti on lasten suojelu, ts. sen tarkoituksena on olla lapsen turvana, jotta lapsen kasvu ja kehitys eivät vaarannu. Maassamme tehtävää ehkäisevää lastensuojelua tekevät monet julkiset palvelut, kuten päivähoito, koulut, nuorisotyö, äitiys- ja lastenneuvolat sekä monet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tavallisesti kullekin lapselle ja/tai perheelle räätälöidään heille sopiva tukitoimien kokonaisuus. Kun ehkäisevä lastensuojelu ei enää riitä, lapsi tulee virallisesti lastensuojelun asiakkaaksi, jolloin lastensuojelu järjestetään avo-, sijais- tai jälkihuoltona.

Lastensuojelun asiakkaiden, kiireellisten sijoitusten ja huostaanottojen määrä on kasvanut 1990-luvun alusta lähtien aina viime vuosiin asti. Kodin ulkopuolelle oli vuoden 2017 aikana sijoitettuna 17 956 lasta ja nuorta. Lukumäärä kasvoi kolme prosenttia edellisestä vuodesta, sillä vuonna 2017 sijoitettiin kiireellisesti 4081 lasta. Viime vuonna lastensuojeluilmoitusten määrä (139 368) kasvoi 15 prosenttia edellisestä vuodesta. Huostassa olleiden määrä pysyi vakaana ja oli vuonna 2017 yhteensä 10 526 lasta. Maassamme lastensuojelumenot ovat nelinkertaistuneet 2000-luvun ajan.

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, jos epäilee, että on tarpeen selvittää, voiko joku lapsi huonosti. Lapsen läheiset, naapuri tai lapsi itse voivat myös tehdä lastensuojeluilmoituksen. Yksityishenkilönä ei tarvitse ilmoittaa henkilöllisyyttään. Viranomaisilla puolestaan on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, vaikka työntekijänä muuten on velvollinen pitämään salassa työssään esille tulleita asioita.

Viranomaisena pitää tehdä lastensuojeluilmoitus, vaikka lapsi tai perhe kieltäisi sen, mikäli epäilee lapsen voivan huonosti tai kokee, ettei lapsen elämä ole turvallista. Tavallisesti perheelle kerrotaan lastensuojeluilmoituksesta, jolloin perhe pääsee lastensuojelun asiakkaaksi sosiaalityöntekijän tekemän arvioinnin jälkeen. Lastensuojeluilmoitus tehdään ensisijaisesti lapsen asuinkunnan sosiaalitoimistoon. Kiireellisesti esimerkiksi virka-ajan ulkopuolella sen voi tehdä sosiaalipäivystykseen tai hätäkeskukseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lastensuojelussa on tärkeää huomioida lapsen läheiset eli kaikki he, jotka lapsi kokee itselleen tärkeiksi. Lastensuojelutyöhön kuuluu aina lapsen läheisten kanssa työskentely, mikä toisinaan tekee työstä haasteellista. Lastensuojeluperheiden ongelmat ovat moninaisia, eikä kriisitilanteessa eläminen tai luottamuspula lastensuojelun työntekijöitä kohtaan helpota yhteistyötä. Toisinaan päihderiippuvuudet tai epäoikeudenmukaisuuden kokemukset aiheuttavat vihaa ja katkeruutta lastensuojelutyöntekijöitä kohtaan, mistä johtuen lasten vanhempien saattaa olla vaikea nähdä lapsensa parasta.

Mikä on sitten kunkin lapsen paras? Vastausta tuskin kukaan tietää tarkasti, sillä jokainen lapsi ja nuori on ainutlaatuinen omine kokemuksineen. Ehkä riittääkin se, että jokainen tekee parhaansa lasten ja nuorten hyvinvointia parantaakseen. Traumaattisten kokemuksien jälkeen lapset janoavat rakkautta, he haluavat tulla kuulluiksi ja nähdyiksi. Heitä pitää opastaa ja neuvoa elämäntaidoissa ja arjen rytmittämisessä. Heille pitää asettaa rajat, joita he itse eivät vielä pysty tekemään. Heidän kanssaan pitää jutella ja viettää aikaa, jolloin rohkaisun ja kannustuksen sanat voivat osua oikeaan hetkeen. Heidän kanssaan pitää olla kärsivällinen; toisinaan v-sanan jatkuva käyttö estää keskusteluissa asiasisällön kuulemisen. Huumori onneksi pelastaa monista tilanteista ja toivottavasti auttaa sisäisesti pientä nuorta kasvamaan vastuulliseksi aikuiseksi.

Maassamme on huutava pula tuki- ja sijaisperheistä, ts. monta pientä ja vähän suurempaa kaipaa syliä, normaalia arkea, välittämistä, huolenpitoa, rajoja ja rakkautta. Rohkaisen Teitä kaikkia pohtimaan, olisiko teidän kodissanne rakkauden varantoa heille.

Tämä artikkeli on maksullinen.

Osta lukuoikeus

tai

Kirjaudu sisään