Metsätrans-Lehti Oy
Metsätrans

Pääkirjoitus 4/21: Kannattaako edes yrittää?

Tätä numeroa tehdessä toimittajamme on törmännyt useisiin yllättäviin haasteisiin. Yhdessä paikassa työt oli yllättäen juuri määrätty seisahtumaan, toisessa vesiletkun rikkoutuminen oli pysäyttänyt puomin liikkeen. Kolmannessa tapauksessa ehdimme jo satojen kilometrien matkan paikan päälle aamuhämärässä, kunnes kävi ilmi, että hajonnut kone oli viety huoltoon pidemmäksi aikaa. Toinenkin yritys saman koneen tavoittamiseksi meinasi mennä pieleen, kun koko kampe oli uponnut suohon.

Näistä pienistä vastoinkäymisistä huolimatta jokainen juttu tuli tehtyä, eikä varsinaista harmia tullut, kuin jokusen turhan ajokilometrin verran. Se, mistä tämä pieni ja sattumanvarainen otos kertoo enemmän, on koneurakointiin liittyvä epävarmuus. Ylhäältä tuleva käsky pysäyttää työt, konerikko tai vaikka sen uppoaminen ovat kaikki yrittäjille enemmän tai vähemmän alati läsnä olevia riskejä, jotka kohdalle osuessaan yhtä aikaa leikkaavat tuloja ja lisäävät menoja.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Tässä lehdessä julkaisemamme Koneyrittäjät ry:n tiedote viime vuoden kannattavuusselvityksen tuloksista on hälyttävää luettavaa. Häävisti ei keskimäärin ole mennyt aiemminkaan, mutta viime vuoden tunnetut ja tässäkin lehdessä läpikäydyt haasteet romahduttivat mediaaniyrityksen palkkakorjatun tuloksen jo pakkasen puolelle. Vaikka rakkaus lajiin kuinka vankkaa olisikin, kovin pitkään tappiollista harrastustoimintaa tuskin monellakaan on varaa jatkaa.

Haastattelussaan Janne Marttila-Tornio kertoo hyvin, millaisia ongelmia tiukat taksat, epätasainen työkuorma ja venyneet maksuajat voivat aiheuttaa. Ensin on hiljaista, eikä kassavirtaa tietenkään tule. Ja heti seuraavassa vaiheessa pitäisi puuta hakata, vaikka yötä päivää, jolloin kulut alkavat juosta välittömästi, mutta rahaa tulee ehkä vasta parin kuukauden päästä. Kunnon kassallahan siitäkin selviää, mutta tutkimuksen mukaisella kannattavuustasolla sellaista on hankala ylläpitää.

Sosiaalisen median vääräleuat voivat toki moittia yrittäjiä, että itse olette sopimuksenne allekirjoittaneet, mutta jos yli puolet kaikista metsäkoneurakoitsijoista tekee tappiota, ongelma on kyllä muualla, kuin yksittäisen yrityksen kassanhallinnassa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Samaan aikaan täytyy huomioida, että maasta löytyy edelleen myös oikeinkin hyvin pärjääviä metsäkoneurakoitsijoita. Jos ennustaa pitäisi, niin ensi vuoden alussa Metsätrans-lehden tilastot kertovat jälleen suurempien yritysten kasvaneen ja pienempien suhteellisen määrän vähentyneen.

Ja vielä lopuksi

Tätä numeroa tehdessä pääsimme vierailemaan jo kahdessa metsäkonetyönäytöksessä (Logset ja Sampo-Rosenlew) sekä Power Truck Show`ssa, joka keräsi peräti 20 000 kävijää Härmään. Lehden ilmestymisen jälkeen kalenterissa on Lounais-Suomen Konepäivät, Proforest ja Lakeus Metsä 21-messut. Ainakin tätä kirjoitettaessa. Pieni varjo kaikkien tapahtumien yllä leijuu toki edelleen, ja tiettävästi etenkin suurimmissa yrityksissä yleisötapahtumiin suhtaudutaan yhä hyvin varauksella. Jos pandemia ajasta nyt hiljalleen palataan kohti normaalia, niin tulevasta vuodesta voikin tulla ennätyksellinen tapahtumien osalta. Pelkästään kotimaassa isoja messuja on tiedossa useampia, Euroopasta nyt puhumattakaan. Yritykset joutuvat väistämättä pohtimaan onko jokaiseen osallistuminen järkevää tai edes mahdollista.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy