PTT:n ennuste: Sota myllertää metsäteollisuuden markkinat – Suomikin etsii kilpaa uusia ostajia ja myyjiä

Suomen metsäteollisuuden lähivuosia leimaa suuri muutos, kun Venäjä ja Valko-Venäjä ovat poissa Euroopan markkinoilta. Tilanne myllää metsäteollisuustuotteiden markkinoita ja toimitusketjuja, ja kaikki maat etsivät kilpaa uusia raaka-aineiden myyjiä ja lopputuotteiden ostajia. Tämä vaikuttaa myös suomalaisyrityksiin monin tavoin, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäennuste.

Korkeiden hintojen ansiosta Suomen metsäteollisuuden viennin arvo nousi viime vuonna reiluun 13 miljardiin euroon, mikä hipoi vuoden 2018 huippua. Tänä vuonna viennin arvo vähenee noin kuusi prosenttia. Kehitykseen liittyy sodan vuoksi suurta epävarmuutta, ja tilanne vaihtelee tuotteittain. Paperin ja sellun viennin arvo laskee, mutta kartongin, sahatavaran ja vanerin nousee. Tilanteeseen vaikuttavat sodan lisäksi muutkin tekijät, kuten työtaistelu UPM:n tehtailla, kapasiteetin muutokset ja Kiinan pandemiatilanne.

Kiina Venäjääkin isompi kysymysmerkki selluteollisuudelle

Sellun kysyntä Euroopassa on vahvaa, ja hinnat ovat ainakin hetkellisesti pysyneet korkealla. Suomalaisen selluntuotannon pulmana on kuitenkin venäläisen koivukuidun tuonnin loppuminen. Vuonna 2020 selluteollisuus käytti noin 5,2 miljoonaa kuutiota ulkomailta tuotua lehtikuitupuuta, josta merkittävä osa tuli Venäjältä.

- Tällaisen määrän korvaaminen ei ole aivan yksinkertaista. Todennäköisesti ratkaisuja haetaan lisäämällä tuontia muista Itämeren maista, vahvistamalla kotimaista kuitupuun hankintaa sekä muuntamalla koivusellua tuottaneita sellulinjoja havusellun tuotantoon, sanoo metsäekonomisti Marjo Maidell.

Lisäaikaa uusien hankintaketjujen rakentamiseen antaa se, että selluteollisuuden puuntarve vähenee hetkellisesti työtaistelun ja Veitsiluodon tehtaan sulkeutumisen vuoksi. Tosin jo 2023 sekä sellun tuotantoa että vientiä kasvattaa Kemin uusi biotuotetehdas.

- Toinen iso kysymysmerkki sellussa on Kiina, joka on Suomelle tärkein sellun vientimaa. Yhä jatkuva koronapandemia tuo kitkaa Kiinan teollisuuteen ja sellun kysyntään. Epäselvää on myös se, pystyykö Venäjä valtaamaan lisää osuutta Kiinan sellumarkkinoista, sanoo Marjo Maidell.

Paperin ja kartongin vahva kysyntä turvaa viennin

Tällä hetkellä graafisten papereiden kysyntä on tarjontaa suurempaa. Tarjonta on supistunut tuotantokapasiteetin leikkausten, logistiikan ongelmien, työtaistelun ja tuotantopanosten hintojen nousun takia. Vaikka paperin vienti Suomesta Venäjälle katkeaa, uudet ostajat löytyvät todennäköisesti helposti.

- Vaikka eri paperilaatujen kysyntä on hyvää ja hinnat ovat nousussa, tuottajien kannattavuus on silti koetuksella selvästi nousseiden tuotantokustannusten takia, sanoo Marjo Maidell.

Venäläisen koivukuidun tuonnin loppuminen vaikeuttaa paperintuotantoa. Vajetta voi osin korvata lisäämällä havusellun käyttöä tai lehtipuusellun tuontia.

Suomen kartonginviennistä Venäjälle on suuntautunut noin kymmenes. Uusien ostajien etsintää helpottaa kartonkien vakaa ja hyvä kysyntä. Aivan helppoa se ei ole, sillä Venäjälle on mennyt etenkin jalostetumpia kartonkilaatuja.

Rakennuskustannusten nousu näkyy sahatavaran markkinoilla

Sahatavaran tuonti Venäjältä ja Valko-Venäjältä Eurooppaan päättyi sodan seurauksena. Viime vuonna maat toivat EU:hun sahatavaraa 7,7 miljoonaa kuutiometriä, yli kolmanneksen kaikesta EU-maiden ulkopuolisesta tuonnista.

- Kilpajuoksu venäläisen sahatavaran korvaamiseksi lisää suomalaisen sahatavaran kysyntää reippaasti kuluvana keväänä ja tulevana kesänä, sanoo metsäekonomisti Matti Valonen.

Syksyllä sahatavaran markkinatilanne muuttuu, koska venäläisten rakennusmateriaalien tuonnin loppuminen nostaa rakennuskustannuksia. Tämän vuoksi jo suunniteltuja rakennushankkeita saatetaan lykätä tai perua kokonaan, mikä heikentää sahatavaran kysyntää. Lisäksi loppuvuonna venäläinen sahatavara tulee yhä vahvemmin mukaan kilpailuun Kiinan ja Pohjois-Afrikan markkinoista. Ruuan hinnan voimakkaalla nousulla voi myös olla arvaamattomia seurauksia etenkin Pohjois-Afrikassa.

Tänä vuonna sahatavaran keskimääräinen vientihinta laskee kaksi prosenttia. Suurempi korjausliike on vuorossa ensi vuonna, jolloin vientihinta laskee liki neljänneksen. Korjausliike on seurausta kysynnän ja tarjonnan tasapainottumisesta. Kysyntää supistavat rakentamisen ja tee-se-itse-rakentamisen väheneminen, ja tarjontaa kohottavat investoinnit sahatavaran tuotantokapasiteettiin. Tästä huolimatta sahatavaran hinta jää selvästi pandemiaa edeltävää aikaa korkeammaksi.