Metsäteollisuus ry: Luonnonsuojelulaki uudistuu - käytännön vaikutukset osin epäselviä

Hallitus on hyväksynyt 12.5.2022 esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi. Vaikka lakiin ollaan tekemässä useita kannatettavia uudistuksia, moni muutos on vaikutuksiltaan epäselvä ja vähentää metsäteollisuuden toimintaympäristön ennakoitavuutta. Myöskään samassa yhteydessä vesilakiin tehtävät muutokset eivät ole käytännön soveltamisen kannalta selkeitä.

Nykyinen luonnonsuojelulaki on jo 25 vuotta vanha, joten lain nykyaikaistamiselle on selkeä tarve. Uudistuksen myötä luonnonsuojelulain rakenne sekä viittaukset muuhun lainsäädäntöön ja EU-sääntelyyn selkeytyvät. Myös viranomaisten sekä muiden toimijoiden rooleja ja tehtäviä kirkastetaan. Lisäksi lakiin ollaan lisäämässä kokonainen luku luonnonsuojelun tiedonhallinnasta, mikä on tärkeää, kun luontotiedon määrä ja käyttö edelleen lisääntyvät.

Uudenlaisena monimuotoisuuden turvaamiskeinona lakiin on tulossa mahdollisuus suojeltavan lajin avustettuun leviämiseen. Lisäksi luonnon monimuotoisuuden hoitoon on jatkossa mahdollista saada rahallista avustusta luonnonsuojelulakiin perustuen. Vapaaehtoisuuteen perustuvat, monimuotoisuuden tilaa monipuolisesti parantavat METSO- ja Helmi-ohjelmat saavat niin ikään lakiperustan.

- Metsäteollisuus pitää positiivisena kehitystä, jossa perinteisen, staattisen suojelun rinnalle on nostettu vahvemmin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen aktiivisin toimenpitein, toteaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.

Yritykset tarvitsevat ennakoitavaa toimintaympäristöä

Vaikka luonnonsuojelulain valmistelun kuluessa lakiesitys selkiytyi monilta osin, jäi lakiesitykseen silti useita vaikutuksiltaan epäselviä muutoksia. Lakiesityksen ennakoitavuutta heikentää velvoite uhanalaisten lajien ja luontotyyppien huomioon ottamisesta muun lainsäädännön mukaisissa menettelyissä kuten kaavoituksessa ja luvituksessa.

- Kyseiset säännökset ovat käytännön soveltamisen ja vaikutustensa osalta erittäin epäselviä. Metsäteollisuuden mielestä tiettyjä toimenpiteitä koskevat vaatimukset tulisi määritellä ainoastaan niitä koskevissa laeissa, jatkaa Niemi.

Lakiin esitetään myös uutena mekanismina tiettyjen luontotyyppien automaattisuojelua, jota kutsutaan esityksessä tiukaksi suojeluksi. Nykyisen luonnonsuojelulain luontotyyppisuojelu on tiukkaa suojelua, mutta se perustuu viranomaisen rajauspäätösmenettelyyn.

- Automaattisuojelusta tulisi luopua ja uudetkin luontotyypit suojella viranomaisen päätöksellä. Se on sekä maanomistajien oikeusturvan että luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta järkevää, painottaa Niemi.

Sama koskee myös vesilakiin esitettyjä uusia, suojeltavia luontotyyppejä. Jos ne vesilain sijaan suojeltaisiin luonnonsuojelulaissa rajauspäätöksellä, olisi menettely selkeämpi.

Ekologinen kompensaatio kaipaa selkeyttä

Ekologinen kompensaatio on osana hallituksen esitystä eduskunnalle, vaikka menettelyn pilotointi on vielä kesken. Metsäteollisuuden mielestä kokonaan uudenlaisen menettelyn käyttöönotto vaatisi huolellisempaa valmistelua ja kokonaisvaikutusten laajaa arviointia.

- On hyvä, ettei keskeneräistä ekologista kompensaatiota olla sisällyttämässä lakiin velvoittavana elementtinä, mutta vapaaehtoisetkin kompensaatiot ansaitsevat hyvin valmistellut pelisäännöt. Meille on tärkeää, että ekologista kompensaatiota toteutettaessa varmistetaan toimien lisäisyys, paikallisuus ja aidot ekologiset hyödyt, painottaa Niemi.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeä päämäärä, jonka edistämiseen käytetään Suomessa laajaa keinovalikoimaa.

- Lain valmistelussa tulee tunnistaa ja arvioida erilaisia toteutusvaihtoja ja niiden vaikutuksia, jotta valitut ratkaisut ovat tarkoituksenmukaisia ja kristallinkirkkaita. Tätä ei luonnonsuojelulain osalta tehty riittävästi, mikä näkyy epäselvyyksinä esityksessä, hän jatkaa.