Puukauppa kirii loppuvuotta kohti

Puukauppa jatkoi hyvässä nosteessa alkusyksyn, ja puuta on ostettu edellissyksyjä vilkkaammin. Kun puumarkkinat toimivat, niin metsänomistajilla kuin metsäteollisuudella on halu investoida toimintaansa. Tästä hyötyy koko suomalainen yhteiskunta.

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-lokakuussa puuta yksityismetsistä 27,4 miljoonaa kuutiota. Puukauppa on kesän jälkeen saanut vauhtia, ja syksyn aikana puuta on ostettu edellisvuosien vastaavaa aikaa vilkkaammin. Kokonaisostomäärässä ollaan vielä 11 prosenttia jäljessä viime vuodesta. Viiden vuoden keskiarvoon verrattuna määrä on 3 prosenttia pienempi.

Kuitupuun ostomäärä oli 13,3 miljoonaa kuutiota, eli 9 prosenttia vähemmän ja tukkien ostomäärä 12,8 miljoonaa kuutiota, eli 3 prosenttia enemmän kuin viitenä edellisenä vuonna keskimäärin.

Kantohinnat alkuvuotta selvästi korkeammalla

Havutukkien kantohinnat olivat lokakuussa 11–12 prosenttia ja koivutukin kantohinta 9 prosenttia korkeammat kuin vuoden alussa. Kuitupuiden kantohinnat olivat 15–21 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuoden alussa.

Lokakuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 69 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 39 ja 73 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 72 euroa kuutiolta hinnan vaihdellessa 47 ja 75 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 49 euroa kuutiolta, kun hinta vaihteli 31 ja 55 euron välillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 21–22 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 12 ja 25 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla.

Puuta jalostamalla taloudellista arvonlisää

Metsäsektorin toiminnalle on jatkossakin erinomaiset edellytykset. Puu on tulevaisuuden materiaali ja globaalit megatrendit tukevat metsäalan menestystä. Jotta myönteinen kehitys voidaan varmistaa, raaka-aineen saatavuus pitää turvata. Kestävä, suunnitelmallinen ja aktiivinen metsänhoito tuo metsänomistajalle pitkällä aikajänteellä parhaan tuoton ja vahvistaa myös teollisuuden investointihalukkuutta.

- Suomalaisten hyvinvointi ja julkisen talouden pohja on tehty puusta. Metsäteollisuuden koko hankintaketjun suora ja epäsuora arvonlisäys vuodessa on 12 miljardia euroa. Mitä tarkemmin saamme ohjattua jalostuskelpoisen ainespuun lisäarvoa tuottavaan jalostukseen, sitä parempi koko suomalaiselle yhteiskunnalle, toteaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.