Ministeri Ranne: Tiestön korjausvelan kasvu kuriin ja infrahankkeita koko Suomeen

Hallitus on sopinut vuoden 2024 talousarvioesityksestä ja vuoden 2023 toisesta lisätalousarvioesityksestä. Hallitus sopi liikenneinvestointien nopeasta etenemisestä. Hallitus päätti myös maakuntalentojen tukemisen jatkamisesta.

Liikenteen investointiohjelma käynnistyy

Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana lähes kolmen miljardin euron liikenteen investointiohjelman, joka rahoitetaan myymällä valtion omaisuutta. Liikenteen investointiohjelma on osa pääministeri Orpon hallituksen julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2024–2027.

Vuoden 2024 talousarviossa liikenteen investointeihin varataan yhteensä 597 miljoonaa euroa, josta korjausvelan purkamiseen osoitetaan 250 miljoonan euron määräraha.

- Olen erityisen tyytyväinen siihen, että rapautunutta tiestöä korjataan ensi vuonna 250 miljoonalla eurolla. Korjausvelan kasvua on nyt mahdollista saada kuriin. Tulemme korjaamaan tiestöä ympäri Suomea kuljetusalan, teollisuuden ja jokaisen suomalaisen arjen turvallisuus ja tarpeet edellä. Satsaukset väyliin ympäri Suomen ovat ehdoton edellytys talouden kasvulle. Käynnistämme nopeasti useita infrahankkeita, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.

Hankkeille osoitetut valtuudet jakautuvat seuraavasti:

1. pääradan kehittäminen Helsinki-Riihimäki-välillä, kapasiteetin lisäämisen toinen ja kolmas vaihe, 110 miljoonaa euroa
2. Tampereen henkilöratapiha-hanke, 163 miljoonaa euroa
3. Tornio-Kolari-ratavälin sähköistyksen suunnittelu, 7,5 miljoonaa euroa
4. Pietarsaaren satamatie, 7,5 miljoonaa euroa
5. valtatie 4 Leivonmäen pohjoispuolella, Joutsa-hanke, 14 miljoonaa euroa
6. valtatie 4 Oravasaaren eritasoliittymä, Jyväskylä-hanke, 7 miljoonaa euroa
7. valtatie 9 Lievestuoreen kohta, 30 miljoonaa euroa
8. Suupohjan radan suunnittelu, 5 miljoonaa euroa
9. Savonradan suunnittelu, 3 miljoonaa euroa.

Hallitus päätti edistää myös muiden hallitusohjelman investointiohjelmassa päätettyjen liikennehankkeiden suunnittelua nopeutetusti. Hallitus tekee lisää investointiohjelman mukaisia päätöksiä kevään 2024 kehysriihessä, mahdollisesti vuoden 2024 aikana annettavissa lisätalousarvioissa ja myöhemmissä hallituksen neuvotteluissa.

Hallitus aikoo edistää kiireellisesti seuraavia suunnittelukohteita: E18 Turun kehätie välillä Naantali-Raisio, maantie 180 välillä Kurkela-Kuusisto, Loviisan meriväylän syventäminen, valtatie 5 Leppävirta-Kuopio, Liminka-Oulu-kaksoisraide, Luumäki-Imatra 2. vaihe, valtatie 8 Edsevö-Lepplax, valtatie 8 Ytterjepon eritasoristeys, Vaasan meriväylän syventäminen, valtatie 4 Vestonmäen kohdalla, valtatie 4 Palokan kohdalla, maantie 642 Äänenkosken silta ja Rantaradan kehittämissuunnitelma välillä Kauklahti-Karjaa.

Lisätalousarviossa panostuksia väylien parantamiseen

Toisessa lisätalousarviossa osoitetaan rahaa liikenneväylien parantamiseen erityisesti Lappiin. Liikennehankkeissa esimerkiksi Oulu-Laurila-radan peruskorjaamiseen ehdotetaan 50 miljoonaa euroa, huonokuntoisten siltojen uusimiseen ja korjaamiseen 13 miljoonaa euroa, Koverharin meriväylän syventämiseen 2,5 miljoonaa euroa ja valtatie 3 Hirvas-Rovaniemi-Vikajärvi-hankkeen suunnitteluun 4,6 miljoonaa euroa.

Valtio hakee useille hankkeille tukea myös Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF, Connecting Europe Facility) liikenneohjelmasta sotilaallisen liikkuvuuden haussa yhteensä 43,16 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaan hallitus hyödyntää täysimääräisesti Euroopan unionin CEF-rahoitusta. Hankkeiden tavoitteena on parantaa sekä siviili- että sotilasliikennettä.

Maakuntalentojen jatkuminen turvataan määräajaksi

Talousarviossa jatketaan Helsingin ja viiden maakuntakentän välistä lentoliikennettä valtion ostoliikenteenä. Kemi-Tornion, Kokkola-Pietarsaaren, Kajaanin, Jyväskylän ja Joensuun lentoasemille suuntautuvaa liikennettä ostetaan vuoden 2026 maaliskuuhun asti. Valtio varaa rahoituksen Savonlinnan mallin mukaiseen lentoliikenteen järjestämiseen Porille vuodeksi 2025 mahdollisen uuden kilpailutuksen yhteydessä. Tähän kokonaisuuteen varataan 38 miljoonaa euroa. Savonlinnan lentoliikenteen rahoitus jatkuu julkisen talouden suunnitelman mukaisesti.

- Maakuntalennot jatkuvat katkeamatta ja voimme rauhassa valmistella vuodelle 2026 kaikkia kaupunkeja yhdenvertaisesti kohtelevan sisäisen lentoliikenteen sopimusmallin ja kehittää lentoja markkinaehtoisempaan suuntaan, sanoo ministeri Ranne.

Mitä seuraavaksi?

Vuoden 2023 toinen lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle 21.9.2023. Talousarvioesitys käsitellään valtioneuvostossa 9.10.2023.