SKAL kehysriiheen: Tarvitaan toimia, joilla vahvistetaan kasvua ja logistista kilpailukykyä

Valtiovarainministeriö julkaisi torstaina 29.2. julkisen talouden suunnitelman vuosille 2025–2028. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry korostaa, että huhtikuussa kokoontuvassa kehysriihessä on pidettävä kiinni toimista, joilla yritysten kilpailukykyä voidaan vahvistaa ja logistisia kustannuksia hillitä. Näitä ovat muun muassa kohtuullinen jakeluvelvoite, polttoaineveron alennus ja riittävät panostukset tieinfraan. Niiden avulla turvataan kuljetusyritysten toimintaedellytykset, mutta samalla kaikkien suomalaisten yritysten menestymismahdollisuudet.

Hallitus kokoontuu 15.–16.4. kehysriiheen haastavissa oloissa julkisen talouden näkökulmasta. SKAL esittää toimenpiteitä, joilla Suomen kilpailukykyä ja kasvua voidaan vahvistaa.

– Pidämme logistista kilpailukykyä aivan oleellisena tekijänä haastavassa taloustilanteessa. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Lähi-idän tilanne ovat osoittaneet, kuinka laajasti yhteiskunta ja elinkeinoelämä ovat riippuvaisia toimivista kuljetuksista ja logistiikasta, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Hän korostaa, että toimitusketjujen ongelmat, komponenttipula ja poikkeukselliset kustannusnousut heijastuvat koko yhteiskuntaan.

– Suomen huoltovarmuuden kannalta kotimainen kuljetus- ja liikennesektori on yksi kriittisistä toiminnoista, jolla on entistä suurempi merkitys koko Suomen elinvoimalle ja kilpailukyvylle. Itärajan sulkeuduttua Suomen geopoliittinen ja logistinen asema on totisesti muuttunut. Esimerkiksi liikenneinfra on investointi tulevaisuuteen, ei kuluerä, hän jatkaa.

Kustannukset korkealla

Kuljetusyritykset kärsivät edelleen korkealle nousseesta kustannustasosta. Vuonna 2023 kuorma- ja pakettiautoliikenteen kustannukset olivat keskimäärin 15 prosenttia korkeammat kuin Ukrainan sodan alkua edeltävänä vuonna 2021.

Turun kauppakorkeakoulun logistiikkaselvityksen mukaan kaikkien yritysten logistiikan kokonaiskustannukset vuonna 2022 olivat 50,5 miljardia euroa, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 39,3 miljardia euroa.

– Kuljetuskustannukset ovat jääneet sille korkealle tasolle, jonne ne vuonna 2022 nousivat, sanoo Kujala.

Hänen mukaansa poliittiset päätökset ovat hillinneet pitkään jatkuneita energian kustannusnousuja. SKAL pitää tätä suunnanmuutosta elintärkeänä suhdanneherkälle kuljetusalalle, mutta korostaa, että energian hintoja nostavia päätöksiä ei pidä tehdä.

SKALin keskeiset esitykset hallitukselle

SKAL esittää kehysriiheen toimia, joilla vahvistetaan Suomen kasvua ja kilpailukykyä:

1. Hallitusohjelmassa linjatuista alhaisemmista jakeluvelvoitetasoista on pidettävä kiinni. Tämä lisää myös verotuottoja uusiutuvan dieselin verokannan ollessa fossiilista alempaa.
2. Kun Suomi ottaa päästökaupan lähivuosina käyttöön, tulee siitä aiheutuva lisäkustannus kompensoida täysimääräisesti ammattiliikenteelle. EU:n energiaverodirektiivin mahdollistama ammattidiesel on siihen paras vaihtoehto.
3. Logististen kustannusten nousua edelleen hillittävä: SKAL toivoo, että hallitus pitää kiinni ohjelmassaan linjatuista polttoaineveron alennuksista.
4. Tiestön kunnossapidon rahoitusta lisättävä, jotta kelirikon ja sääoloiltaan haastaviksi käyvien talvien vaikutukset saadaan korjattua. Leikkaukset väylänpidosta ovat hyvin lyhytnäköistä politiikkaa.
5. Päivityksessä olevan Liikenne 12- suunnitelman rahoitussuhteet kohdalleen. Nyt kehittämisrahasta 45 prosenttia kohdistuu tieverkolle ja 51 prosenttia raiteille. Elinkeinoelämän ja tavaraliikenteen tarpeiden kannalta on perusteltua, että tiestölle osoitetaan vähintään 55 prosentin osuus.
6. Tiestön rapistumisen estämiseksi rahoitusta tulee korottaa seuraavasti:     

• 300 miljoonan euron tasokorotus perustienpidon rahoitustasoon siten, että asfaltointimäärät nostetaan pysyvästi 4 000 kilometrin tasolle.    

• 300 miljoonaa euroa vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen    

• 400 miljoonaa euroa, tiestön kehittämisinvestointeihin.