Euroopan paperiteollisuuden pääjohtaja Jori Ringman: Uuden komission nostettava biotalous osaksi EU:n teollisuuspolitiikkaa

Paperiteollisuuden eurooppalaisen edunvalvontajärjestön Cepin pääjohtaja Jori Ringman odottaa, että biotalous tulee olemaan vahvassa roolissa uuden komission agendalla. – Kun edellisen komission aikana biotalous on nukkunut, se on toivottavasti uuden komission myötä heräämässä. Tavoitteemme on, että uusi komissio ottaa ensitöinään biotalouden kehittämisen osaksi eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa.

Biotalouden kehittämisen sijaan Eurooppa on keskittynyt Ringmanin mukaan yksipuolisesti bioekologiaan. – Komissio unohtaa monipuolisen metsäklusterin talous- ja työllisyysvaikutukset sekä sen, että tekemällä järkevästi fossiilisia korvaavia puutuotteita, voidaan välttää päästöjä myös muualla taloudessa. Vastaavasti Yhdysvalloissa ja Kiinassa kehitetään voimakkaasti biotalouden teknologiaa, mistä Eurooppa on nyt jäämässä jälkeen.

– Metsäteollisuudella on samat tarpeet kilpailukyvyn turvaamisen, energiapolitiikan ja infrastruktuurin rakentamisen suhteen kuin muullakin teollisuudella. Nyt kun Eurooppa elää kriisiaikaa, metsäteollisuus on nähtävä myös omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamisen kautta osana turvallisuutta.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Ringmanin mukaan EU:n on herättävä siihen, että Euroopan on pärjättävä globaalissa kilpailussa teollisuuspolitiikassa. – Uudelta komissiolta odotamme, että metsäklusteria kehitetään osana EU:n teollisuuspolitiikkaa, eikä sitä tehdä vain ekologisten näkökulmien kautta ilmastopolitikan osana. Emme ole saaneet EU:ssa biotalouden edistämiseen riittävää tukea. Nyt tuuli on kääntynyt, kun monella maalla on biotalouden kannalta keskeisiä resursseja ja intressiä sen kehittämiseen.

– Kun EU on ollut erinomainen kehittämään teknologioita ja tukemassa kehitys-, tuote- ja innovaatiopolitiikkaa, tulee luoda myönteinen investointi-ilmapiiri, että ne otetaan käyttöön Euroopassa ja uskalletaan tänne investoida.

Metsäteollisuus edistää Ringmanin mukaan yli toimialarajojen menevää yhteistyötä, jolla pyritään tekemään Euroopasta parempi paikka investoida ja rakentaa kestävää teollisuutta. – Kun olemme linkittyneet moneen muuhunkin toimialaan, pyrimme edistämään vihreää siirtymää kierto- ja biotalouden keinoin muillekin aloille kuten sementti- ja terästeollisuuteen.

Ilman metsätaloutta päästöt olisivat viidenneksen nykyistä suurempia

Ringman muistuttaa, että koko metsäteollisuuden arvoketjun liikevaihto Euroopassa on yli 500 miljardia euroa vuodessa. – Metsäklusterin kokonaismerkitystä ei nähdä, kun se tilastoidaan monelle toimialalle. Todellisuudessa joka viides tuotantotalouden yrityksistä kuuluu metsäklusteriin. Jos se olisi yksi toimiala, se olisi suurin Euroopassa, jossa se tarjoaa yli neljä miljoonaa välitöntä työpaikkaa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Metsäteollisuudella on eniten resursseja ja osaamista viedä vihreää siirtymää eteenpäin. Ilman metsäteollisuutta ilmastopäästöt olisivat 20 prosenttia suuremmat. Jos saamme biotalouden toteuttamiseen riittävän selkänojan, meidän lupauksemme on nostaa metsäklusterin ilmastomyönteistä vaikutusta edelleen. 90 prosenttia käyttämästämme raaka-aineesta tule Euroopasta, me olemme teknologisesti omavaraisia ja merkittävä tuotteiden ja teknologian viejä.

Suomen tulee olla biotalouden kehittämisen eturintamassa

Biotalouden merkityksen ymmärrys on Ringmanin mukaan kasvussa. – Muovituotteiden hiilijalanjälki on osoittautunut tutkimuksissa aiemmin arveltua suuremmaksi, mikä edistää muovia korvaavien biopohjaisten tuotteiden kehittämistä. Kun tuotteiden uusiutuvuus on yksi keskeinen kriteeri, se edistää biotalouden kannalta keskeisten suuren ympäristöhyödyn omaavien tuotteiden saamista markkinoille.

– Kun olemme siirtymässä vihreän siirtymän myötä uuteen talouteen, meidän tulee olla siinä vahvasti eturintamassa. Monet Keski-Euroopan maat puolustustavat omaa fossiilitalouteen perustuvaa vanhaa teollisuuttaan. EU: ssa on ollut sellaista reservaattiajattelua, että pohjoisen metsät ovat viimeisiä puskureita ilmastotaistelussa, kun muualla Euroopassa on peli jo menetetty.

Ringman pitää biotalouden kannalta merkittävänä saavutuksena EU:n lakia, mikä asettaa Euroopassa myytävien tuotteiden ekologiselle kestävyydelle minimirajat. – Kun tähän asti eurooppalaisilla tuotteilla on ollut isot ympäristövaatimukset, Kiinassa on voitu valmistaa ja myydä Eurooppaan mitä vaan. Nyt minimitavoitteet tulevat kaikille tuotteille.

Hakkuiden vähentäminen johtaisi tuotannon siirtymiseen ulos Euroopasta

Edellisen komission monien metsäaloitteiden suurin ongelma oli Ringmanin mukaan siinä, että niiden yhteisvaikutusta metsätalouteen ei koskaan selvitetty. – Niissä keskityttiin enemmän suojeluun ja ekologisiin näkökohtiin kuin metsätalouteen sinänsä. Kun käytämme kestävällä tavalla metsiämme, saavutamme myös ilmaston kannalta parhaat tulokset sen sijaan että viemme yksipuolisilla toimilla kehitystä toiseen suuntaan.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Saksalaisen tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan biodiversiteettitavoitteiden laskettiin vähentävän puun saatavuutta Euroopassa jopa 50 prosenttia. – Tästä seuraisi eurooppalaisen metsäteollisuuden tuotannon ja viennin väheneminen, mikä aiheuttaisi hiilivuotoa tuotannon siirtyessä muualle ja olisi vastoin metsäkadon hillintään asetettuja tavoitteita.

Green Deal paketin toteuttaminen politisoitui

Suomalaisen metsäkeskustelun kummajainen on Ringmanin mukaan siinä, että puhutaan enemmän nielujen kasvattamisen tärkeydestä kuin fossiilisten aiheuttamien päästöjen vähentämisestä. – Komission ilmastolain suurin ongelma ja poliittinen virhe oli siinä, että se antoi viestin, että Euroopassa ei pystytä kaikkia teollisuuden aloja dekarbonisoimaan vuoteen 2050 mennessä.

– Tästä seurasi epärealistinen tarve kasvattaa metsänieluja yli sen, mikä on luonnollista kasvua koska nieluja tarvittiin kompensoimaan muiden kuin metsäteollisuuden päästöjä. Nielutavoitteet asetettiin lakiin ajattelematta, ettei sen vuosittaiseen vaihteluun voida juurikaan vaikuttaa. Me olemme metsäteollisuudessa vuonna 2050 hiilineutraali ilman, että muu teollisuus kompensoi alan päästöjä ja odotamme samaa muiltakin toimialoilta.

Green Dealin vihreän siirtymän toteuttaminen on ollut Ringmanin mukaan hyvin poliittista ja jopa ideologista. – Kun vanha perinne EU:ssa oli tehdä tieteeseen ja faktoihin perustuvaa teknisesti hyvää lainsäädäntöä, nyt asiantuntijoiden rooli oli keksiä tarpeelliset ja hyödylliset perustelut poliittisesti ohjattuun valmisteluun. Tämän seurauksena metsäkeskustelu politisoitui.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Erityisen epäreilua metsäkeskustelu on ollut metsänomistajien kannalta, jotka todellisuudessa kompensoivat metsillään omien päästöjensä lisäksi muidenkin päästöjä moninkertaisesti. Julkisuudessa menevät käsitteet hiilinielu ja hiilivarasto sekaisin, vaikka ne tarkoittavat eri asioita.

Ringmanin mukaan julkisuudessa luodaan kuvaa, että hiilivarasto heikkenee, jos nielu jonakin vuonna on edellisvuotta alhaisempi. – Jos jonakin vuonna säästätkin vähemmän kuin aiemmin, eiväthän ne pohjalla olevat säästöt pienene, muistuttaa Ringman.