Greenpeacen mukaan metsäyhtiöt rikkovat toistuvasti hakkuissaan vastuullisuussertifikaatteja

Greenpeacen kokoaman 42 esimerkkitapauksen aineiston mukaan suuret metsäyhtiöt rikkovat hakkuissaan jatkuvasti vastuullisuussertifikaatteja ja hakkaavat korkeiden suojeluarvojen metsiä.

Greenpeacen verkkosivuille kootut esimerkit ovat poimintoja Greenpeacen, Luonnonmetsätyöryhmän ja Suomen luonnonsuojeluliiton kenttätöissä 2021–2024 vastaan tulleista ongelmatapauksista. Kohteita on havaittu esimerkiksi vanhojen metsien kartoitusten yhteydessä, tarkistettu yleisöilmoitusten perusteella ja etsitty satunnaisesti metsäyhtiöiden hakkuuilmoituksista. Esimerkkikohteissa hakkuiden toteuttajina ovat useimmissa tapauksissa metsäyhtiöt UPM, Metsä Group sekä Tornator, jolla on pitkäaikainen toimitussopimus Stora Enson kanssa.

- Metsäyhtiöt hakkaavat järjestelmällisesti erityiskohteita, joiden säästämiseen sertifioinnit velvoittavat. Räikeimmissä tapauksissa uhanalaisten lajien esiintymistä on kerrottu metsäyhtiöille, ja kohde on silti avohakattu, sanoo Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen.

Valtaosa tapauksista on erilaisia FSC-sertifikaatin rikkeitä, kuten hakkuita arvokkaissa suometsissä ja runsaslahopuustoisissa elinympäristöissä. FSC-sertifiointi edellyttää lakia korkeampia vastuullisuuskäyntäntöjä metsänhoidossa, ja se on käytössä Suomen suurimpien metsäyhtöiden mailla. Myös pienvesikohteiden, luonnonmetsien, vanhojen metsien ja Metso-kriteerit täyttävien metsien hakkuut ovat aineiston perusteella edelleen metsäteollisuuden arkipäivää.

- Tällaisia arvokkaita kohteita on hyvin vähän, ja on selvää, että ne pitäisi säästää. Silti metsäyhtiöt eivät osaa tai halua tunnistaa niitä, Liimatainen sanoo.

Aineistossa on esimerkkejä myös suojelutilastoinnin ongelmista. Tilastoissa suojelluksi määritelty metsä on avohakattu, mutta hakkuualue lasketaan edelleen suojelluksi.

- Metsäala on kunnostautunut viherpesussa. Jopa valtion Metsähallitus avohakkaa ja ojittaa kohteita, jotka se on itse määritellyt monimuotoisuuden erityisalueiksi, Liimatainen ihmettelee.

Valvonta puutteellista, seuraukset rikkeistä olemattomia

Lokakuussa STT uutisoi tapauksista, joissa UPM ja Tornator aikoivat kaataa metsää, jota ne ovat FSC-sertifikaatin mukaan sitoutuneet olemaan hakkaamatta. Suomen luonnonsuojeluliitto teki tapauksista valitukset, ja yhtiöt saivat niistä huomautukset. Valtaosa sertifikaattirikkeistä jää kuitenkin havaitsematta – ja vaikka rike löydettäisiin, sillä on harvoin metsäyhtiölle seurauksia.

Tällä hetkellä käsittelyssä on noin 20 ympäristöjärjestöjen, pääasiassa Suomen luonnonsuojeluliiton tekemää valitusta FSC-metsien sertifikaattirikkeistä ja niiden virheellisistä käsittelyistä. Kahdessa tapauksessa sertifikaatin valvoja on todennut valitukset aiheellisiksi, käsittelyä odottaa toistakymmentä tapausta. Järjestöillä on työn alla useita valituksia lisää, ja aineistoa niihin kertyy lähes viikottain. Lukuisia valituksia on tehty myös löysemmän PEFC-sertifikaatin rikkeistä ja metsäyhtiöiden ns. FSC-kontrollipuun hankinnan virheistä.

- Metsäteollisuuden strategia on kuitata julki tulleet väärinkäytökset yksittäistapauksiksi. Kokoamamme esimerkit ovat pintaraapaisu siihen, miten metsäteollisuus toimii. Pelkästään kuluvan vuoden aikana olemme ilmoittaneet metsäyhtiöille kymmenistä hakkuuilmoituksista, jotka ovat tavalla tai toisella sääntelyn vastaisia. Kyse ei ole poikkeuksellisista virheistä, vaan väärinkäytöksiä tapahtuu jatkuvasti, Liimatainen toteaa.

Metsäluonnon turvaaminen vaatii vahvempaa sääntelyä

Tällä hetkellä Suomessa odotetaan Petteri Orpon hallituksen päätöstä uusista vanhojen metsien kriteereistä. Jos hallitus suunnitelmiensa mukaisesti hyväksyy aiempaa huomattavasti ahtaammat, tieteenvastaiset kriteerit vanhoille metsille, heikkenee suojelun ulkopuolella olevien vanhojen metsien tilanne entisestään.

- Metsäteollisuuden omavalvonta ei toimi. Metsäteollisuus saa aiheuttaa luontokatoa jatkuvasti ilman, että yritykset joutuvat siitä vastuuseen. Orpon hallitus on antamassa metsäyhtiöille entistä vapaammat kädet törkeyksiensä toteuttamiseen rajaamalla vanhoja ja luonnontilaisia metsiä suojelun ulkopuolelle, Liimatainen sanoo.

Greenpeace vaatii, että metsäyhtiöt suojelevat pysyvästi kaikki METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet täyttävät arvometsät ja uhanalaisten lajien elinympäristöt omilla maillaan ja lopettavat puun ostamisen vanhoista ja luonnontilaisista metsistä. Metsäteollisuuden puunkäyttö on kohtuullistettava luonnon ja ilmaston rajoihin.

Kestämättömän metsätalouden esimerkkikohteita on koottu kartalle Greenpeacen verkkosivuille. Kohdekuvaukset valokuvineen avautuvat kohdetta kartalta klikkaamalla. Greenpeace päivittää esimerkkikohteita metsäteollisuuden arkipäivästä verkkosivulle myös jatkossa.