Kuljetus

Alueellisen tieverkon rahoitus uhkaa heikentyä – korjausvelka painottuu seutu- ja yhdysteille

Päällystettyjen teiden korjausrahoitus vähenee ensi vuonna Suomessa 114 miljoonalla eurolla. Elinkeinoelämän ja kunta-alan tilaaman raportin mukaan rahoitus painottuu pääteihin, vaikka valtaosa valtion tieverkon korjausvelasta on seutu- ja yhdysteillä. Alueellisen tieverkon kunto on keskeinen kysymys myös metsäteollisuuden kuljetuksille.

Metsän keskellä kaartuva päällystetty tie, jonka asfaltissa on runsaasti halkeamia, kuoppia ja paikkauksia.
Valtion tieverkon korjausvelasta noin 90 prosenttia kohdistuu seutu- ja yhdysteihin. Alueellisen tieverkon kunnon heikkeneminen uhkaa nostaa kuljetuskustannuksia ja vaikeuttaa myös metsäteollisuuden kuljetuksia.

Vuonna 2026 päällystettyjen teiden korjauksiin käytetään Suomessa 279 miljoonaa euroa. Vuonna 2027 summa laskee 165 miljoonaan euroon eli noin 41 prosenttia. Raportin mukaan niukka ja pääteiden päällystekorjauksia painottava rahoituslinja jatkuu vuoteen 2029.

Valtion teiden korjausvelka on 2,6 miljardia euroa, josta noin 2,4 miljardia kohdistuu seutu- ja yhdysteihin. Yksityisteiden korjausvelaksi arvioidaan lisäksi noin 1,3 miljardia euroa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Seutu-, yhdys- ja yksityisteiden muodostama alueellinen tieverkko kattaa raportin mukaan 96 prosenttia Suomen tieverkosta. Sen rahoitus heikkenee samalla, kun verkon merkitys taloudelle, huoltovarmuudelle ja ihmisten arjelle kasvaa.

Huonokuntoisten päällysteiden määrä nelinkertaistunut

Valtion tieverkon kunto on heikentynyt nopeasti vuoden 2011 jälkeen. Tuolloin huonokuntoisia päällysteitä oli noin 3 000 kilometrillä, kun vuonna 2025 määrä oli noin 12 000 kilometriä. Heikoimmassa asemassa ovat Itä- ja Pohjois-Suomen tiet.

Väyläviraston laskelmien perusteella korjaustarpeessa olevien valtion tieosien määrä voi suunnitellulla rahoitustasolla nousta 31 000 kilometriin vuoteen 2036 mennessä.

Raportin mukaan alueellisen tieverkon päällysteiden korjaukseen tarvitaan 180 miljoonan euron lisärahoitus. Sorateiden kunnossapitoon tarvitaan 50 miljoonaa ja yksityisteiden valtionavustuksiin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Samalla tierahoituksen ostovoima on säilytettävä.

Tiestön kunto vaikuttaa kuljetuksiin ja huoltovarmuuteen

Alueellinen tieverkko palvelee muun muassa metsäteollisuutta, maataloutta ja matkailua. Raportin mukaan sen varassa on kymmenien miljardien eurojen liikevaihto. Teitä tarvitaan myös energiaverkkojen ylläpitoon ja maanpuolustukseen.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Yli miljoonalle ihmiselle alueellinen tieverkko on osa päivittäistä liikkumista. Se mahdollistaa palvelujen saavutettavuuden, koulu- ja sote-kuljetukset sekä pelastustoimen ja poliisin toiminnan.

Raportissa arvioidaan, että kasvava korjausvelka uhkaa nostaa liikenteen kustannuksia jopa miljardeilla euroilla. Samalla se voi vaikeuttaa teollisuuden investointeja sekä heikentää huoltovarmuutta ja turvallisuutta.

Korjausvelan pysäyttäminen vaatii pitkäjänteisiä päätöksiä

Raportin esittämä visio korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi edellyttää pitkäjänteistä parlamentaarista sitoutumista riittävään rahoitukseen. Lisäksi tarvitaan oikea-aikaista ja ennakoivaa kunnossapitoa sekä uusien toimintamallien ja teknologioiden hyödyntämistä.

Alueellinen tieverkko Suomen toimivuuden, talouskasvun ja turvallisuuden pohjana -raportin teettivät INFRA, Koneyrittäjät, Kuntaliitto, Metsäkeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, Suomen Tieyhdistys ja Destia. Raportin toteutti Destian strategisten liikennejärjestelmien yksikkö.

Tilaa metsäalan painavin uutiskirje!

* Pakollinen

Lähetä juttuvinkki