Sahateollisuuden vaikeudet jatkuvat – kuljetus- ja korjuukustannukset nousseet voimakkaasti

Sahatavaran heikko kysyntä sekä korkeat raaka-aine- ja logistiikkakustannukset rasittavat sahayritysten kannattavuutta. Sahateollisuus ry:n tuoreen suhdannekatsauksen mukaan merkittävää käännettä parempaan ei ole vielä näkyvissä.

Suomessa tuotettiin tammi–syyskuussa noin 8,7 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, mikä oli prosentin vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kolmannella neljänneksellä tuotanto kasvoi hieman edellisvuodesta, mutta yhdeksän kuukauden tuotantomäärä jäi edelleen viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta.

Sahayritykset ovat investoineet viime vuosina merkittävästi tuotantonsa kehittämiseen ja kasvattamiseen. Heikko suhdanne on kuitenkin pitänyt tuotantokapasiteetin käyttöasteen alempana kuin se voisi hyvässä markkinatilanteessa olla.

Myös sahatavaran ja muiden sahateollisuuden puutuotteiden vienti jäi edellisvuodesta. Tammi–elokuussa vientimäärä oli noin 5,9 miljoonaa kuutiometriä eli noin 207 000 kuutiometriä ja kolme prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Viennin arvo laski prosentin noin 1,3 miljardiin euroon.

– Sahateollisuuden suhdanne on jatkunut vaikeana jo pitkään. Sahatavaran kysynnän kannalta keskeinen asuntorakentaminen ei ole elpynyt Suomessa eikä merkittävillä Euroopan markkinoilla. Vaikka rakentamisessa nähdään paikoin kasvua, se ei ole heijastunut sahatavaran kysyntään. Yrityksille tilanne on vaikea, koska kustannustaso on edelleen korkea, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto toteaa.

Kuljetuskustannukset nousseet 17 prosenttia, korjuukustannukset 12 prosenttia

Suhdannekatsauksen mukaan kotimaan kuljetuksissa polttoaineen hinta nousi syyskuuhun mennessä vuodessa 52 prosenttia ja kuljetuskustannukset sen myötä 17 prosenttia. Vientikuljetusten kustannusnousu on ollut vastaavaa.

Puunkorjuussa polttoaineiden hinnat nousivat 66 prosenttia ja korjuukustannukset noin 12 prosenttia. Sahateollisuus ry:n mukaan logistiikka muodostaa noin 15 prosenttia sahan kokonaiskustannuksista ja puunkorjuu sen lisäksi kahdeksan prosenttia.

Kansainvälisen kaupan epävarmuus ja geopoliittiset jännitteet ovat ylläpitäneet korkeita logistiikkakustannuksia. Suomalaisen sahateollisuuden tuotannosta noin 80 prosenttia viedään yli 70 maahan, joten pitkät kuljetusmatkat vaikuttavat olennaisesti yritysten kilpailukykyyn.

– Suomalaiset sahat kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla muiden tuottajamaiden kanssa. Pitkät kuljetusmatkat ja korkeat logistiikkakustannukset ovat meille huomattava kilpailukykyrasite, Aalto sanoo.

Tukkipuun hinta rasittaa sahojen kannattavuutta

Sahateollisuus ry mukaan myös tukkipuun korkea hintataso koettelee yritysten kannattavuutta. Sahatavaran vientihinnat eivät ole kehittyneet samaa tahtia raaka-ainekustannusten kanssa, eikä myyntihinnoista ole saatu riittävästi helpotusta korkeaan kustannustasoon.

Aalto korostaa metsänomistajien ja sahateollisuuden keskinäistä riippuvuutta. Kannattava puunjalostusteollisuus luo edellytyksiä kotimaisen puun kysynnälle, investoinneille ja metsänomistajien puukauppamahdollisuuksille.

– Metsänomistajille viime vuosien tukkipuun hintakehitys on ollut myönteistä, mutta samaan aikaan puuta jalostavien yritysten kannattavuus on ollut todella kovalla koetuksella. Sahateollisuuden toimintaympäristöä ei voi tarkastella irrallaan kansainvälisistä lopputuotemarkkinoista. On myös metsänomistajien pitkän aikavälin etu, että Suomessa on vahva sahateollisuus. Ja se ei ole mahdollista ilman hyvää kustannuskilpailukykyä, Aalto muistuttaa.

Asuntorakentamisen elpymistä odotetaan

Kotimaan laskennallinen sahatavaran käyttö oli elokuussa päättyneellä 12 kuukauden jaksolla noin 2,2 miljoonaa kuutiometriä. Käyttö on edelleen vähäistä etenkin asuntorakentamisen heikkouden vuoksi.

Suomessa rakentamisen kasvua tukevat erityisesti infrastruktuuri- ja datakeskushankkeet, mutta asuntorakentaminen on yhä poikkeuksellisen vähäistä. Myös Euroopassa rakentamisen elpyminen on hidasta, ja eurooppalaisen sahateollisuuden tuotanto on supistunut merkittävästi viime vuosina.

– Nopeaa käännettä parempaan ei ole vielä nähtävissä. Suomessa on kuitenkin investoitu sahateollisuuteen voimakkaasti, ja meillä on hyvät mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa, kun markkinat aikanaan vahvistuvat. Tämä edellyttää kuitenkin kilpailukykyistä toimintaympäristöä ja raaka-aineen saatavuuden turvaamista, Aalto toteaa.

Sahateollisuus ry:n suhdannekatsauksen 4/2026 tilastot perustuvat Sahateollisuus ry:n, Metsäteollisuus ry:n, Tullin, Luonnonvarakeskuksen ja Tilastokeskuksen tietoihin.