Kasiforest: Kahdeksan kimppa kannattaa

Reilun kymmenen vuotta sitten Stora Enso esitti, että Mikkelin alueelta pitäisi löytyä isompia puumääriä hakkaava yritys, jonka kanssa Enso sitten tekisi sopimuksen. Yleensähän tällaisessa tilanteessa yksi yrityksistä teki sopimuksen metsäyhtiön kanssa ja muut yrittäjät jäivät sopimuksen tehneen urakoitsijan kumppanuusyrittäjiksi.

Mikkelin alueella päätettiin kuitenkin tehdä toisin.

- Meitä oli kahdeksan yrittäjää hakkaamassa ja ajamassa puuta Ensolle. Pienen tuumaustuokion jälkeen päätimme perustaa kahdeksan itsenäisen yrittäjän omistaman Kasiforest-osakeyhtiön Ensolle kumppaniksi, Kimmo Hokkanen muistelee.

Joustava ja toimiva

Kasiforest Oy savotoi Stora Ensolle Sysmän, Hartolan, Joutsan, Kangasniemen, Mikkelin ja Juvan kuntien alueella. Mäntyharjun ja Pertunmaan alueella yhtiön toimeksiantajana on UPM. Jokaisella osakkaalla on luonnollisesti omiakin toimeksiantajia.

Kasiforestilla on 15 – 20 ketjua savotalla ja sen päälle tulee vaihteleva määrä kumppaneita. Kimmo Hokkasella on kaksi motoa Kasiforestin hommissa, mutta puun ajon hän on uskonut kumppaneiden vastuulle. Vuosittain hakkuumäärä on parhaimpina vuosina noussut 0,8 miljoonaan mottiin. Vaihtelut vuosien välillä ovat melkoiset, sillä joinakin vuosina jäädään 600 000 mottiin.

Yhtiö perustettiin tasaosuuksin, vaikka yrittäjien konemäärä hieman toisistaan poikkesikin. Ratkaisu on Hokkasen mukaan osoittautunut erittäin toimivaksi ja joustavaksi. Yrityksessä on yhä edelleen kahdeksan osakasta. Yksi alkuperäisistä osakkaista myi koneet ja liiketoiminnan jatkajalle, joka tuli mukaan Kasiforestiin. Näin tilanne ei toiminnallisesti katsoen muuttunut ollenkaan.

Yritys tarjoaa työtä neljälle metsätalousinsinöörille ja aivan hiljattain palkatulle yhdelle metsurille. Metsänistutuksella työnsä aloittava metsuri työllistyy jatkossa vuoden ympäri ennakkoraivauksissa ja nuoren metsä kunnostuksissa.

Kaikki työvaiheet tarjolla

- Kasiforest on täyden palvelun talo leimikoiden suunnittelusta alkaen ja päätyen maan muokkaukseen ja istutukseen. Luonnollisesti raivausta ja taimikonhoitoa on myös tarjolla, Hokkanen luettelee.

Mikkeliläinen Touko Liikanen tuli metsätoimihenkilöksi Kasiforestille vuodenvaihteessa. Meneillään on kiivas istutuskausi, jolloin maahan pitää istuttaa noin 200 000 puuntainta. Valtaosa taimista on kuusta, sillä männyn istutus on melko turhaa hirvien popsiessa varttuvien mäntyjen mehevät vuosikasvaimet suihinsa.

- Poikkeuksellisesti pääsimme muokkaamaan metsiä jo talvella. Pääosin Taimi-Tapiolta tulevat jäiset taimet säilyvät mukavasti pahvilaatikoissa. Oikealla ketjutuksella ne sulavat sopivasti ennen istutusta eivätkä pääse kuivahtamaan, Touko Liikanen selventää.

Leimikkojen koko on onneksi ollut hitusen kasvamaan päin. Etenkin harvennusleimikoilla saadaan olla pidempään, mikä lisää mukavasti tuottavuutta. Myös ennakkoraivauksen merkitys on ymmärretty ja silläkin saralla on ollut havaittavissa mukavaa kehitystä.

Hakattavaksi tarjottavien leimikoiden kokoon vaikuttavat myös vallitsevat suhdanteet. Kun on huonompaa aikaa, niin metsänomistajat myyvät pienempiä palstoja talouttaan tukemaan. Parempana aikana metsätaloutta katsotaan laajemmalla perspektiivillä ja kokonaisvaltaisemmin. Tällöin leimikoiden koko vääjäämättä kasvaa.

Vaativa ammatti

Pienoinen pula ammattitaitoisista konekuskeista painaa päälle lähes koko ajan. Metsäkouluista todistus kourassa tulevat nuorukaiset harvoin ovat valmiita vastuulliseen ja vaativaan konetyöhön. Hokkasen mukaan heidän kanssaan menee melko pitkään työntekoa ja yrityksen toimintatapoja opetettaessa.

Työvoiman saatavuudessakin suhdanteet näkyvät. Viime vuoden loppupuolella hakkuut alkoivat hiipua ja koneita jouduttiin seisottamaan. Samalla kuskipulastakaan ei ollut kuin muisto jäljellä.

- Itse kukin yrittäjä on vastannut kuskiensa perehdyttämisestä ja työn opettamisesta. Kasiforestin kautta olemme järjestäneet direktiivikoulutuksia. Nytkin pitäisi kiireesti pitää ensiapukoulutusta, mutta sekin on jäissä koronan takia, Hokkanen toteaa.

Suomen tulevaisuus mietityttää

- Kasiforestilla tulee kymmenen vuotta juhannuksen tienoilla täyteen. Juhlapäiväkin oli jo sovittuna ja juhlavalmistelujakin hieman tehtynä, mutta korona kaatoi meidän juhlat. Se on kuitenkin pientä verrattuna epidemian vaikutuksiin alalle ja koko kansantaloudelle, Kimmo Hokkanen harmittelee.

Hokkasen mukaan vaihtoehtoja koronan kanssa on neljä: Ruotsin malli eli antaa mennä tai Suomen malli eli lyödään luukkuja kiinni. Voidaanhan sitä rokotekin keksiä tai sitten tauti taantuu samaan tapaan kuin se yks kaks esiin putkahtikin. Mutta tehtiinpä tai tapahtuipa niin tai näin, laskua joudumme maksamaan ja pitkään.

Tilanne Suomen metsissä ja oikeastaan koko kansantaloudessa harmittaa Hokkasta. Maassamme on jatkuva työttömyys, mutta samaan aikaan maahan tulee runsaasti ulkomaalaisia tekemään tuottavaa, suorittavan tason työtä. Hokkanen arvioi, että yli puolet Suomen puuntaimista istuttaa ulkomaalaiset ja risusavotoissakin ulkomaalaiset ovat kovin tuttu näky.

- Oikea suorittava työ, josta muodostuu todellista lisäarvoa kansantaloudelle, ei tunnu kiinnostavan ketään. Kait se on minunkin uskottava, että somettamisella ja twerkkaamisella taantuma Suomessa taitetaan, heittää Hokkanen ilkikurisesti juttelun loppuun.