fbpx
 

Luokitusvirhe vei metsäkoneyrityksiltä mahdollisuudet koronatukiin

Luokitusvirhe vei metsäkoneyrityksiltä mahdollisuudet koronatukiin

Metsäkoneyrittäjien status on määritetty kevään ja kesän koronatukiin liittyvissä viranomaisten päätöksissä virheellisesti maa- ja metsätalouden alkutuotantoon.  Määrittelyn takia metsäkoneyrittäjät ovat olleet koronatukien ulkopuolella ja täydellisesti väliinputoajina. Metsäkoneyrittäjien status metsäteollisuutta ja metsätaloutta tukevien palveluiden tuottajana on vahvistettava lainsäädännössä ja korjattava viranomaisten tulkinnoissa kiireesti, vaatii Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.

Metsäkonealan koneurakointi – puunkorjuu ja muu palvelu – on metsäteollisuutta tai metsätaloutta palvelevaa yritystoimintaa. Puunkorjuu on ensimmäinen osa suomalaista puunjalostusketjua. Puun katkaisusta alkaa puun rungon ja sen osien jalostus.

ARTIKKELI JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Puunkorjuupalvelua tuottavien koneyritysten asiakkaat ovat metsäteollisuus, sahateollisuus, Metsähallitus ja metsänhoitoyhdistykset sekä hyvin vähäisessä määrin suoraan yksityiset metsänomistajat.  Alan vuotuinen liikevaihto on noin 700–800 miljoonaa euroa.

-    Yritystukia myönnettäessä viranomainen, esimerkiksi ELY, luokittaa puunkorjuun virheellisesti samaan kategoriaan kuin maanviljely ja metsien kasvatus.  Tämän takia puunkorjuuyrityksillä ei ole ollut mahdollisuutta saada tukea koronakriisissä. Tällä tulkintavirheellä on laajempaakin merkitystä kuin vain koronatuet, Jaakkola korostaa.

-    Metsätalouden harjoittamista on alkutuotantona harjoitettu metsänhoito ja puun kasvatus. Tämä toiminta on suljettu yritystukien ulkopuolelle. Puunkorjuu sen sijaan on puunjalostuksen ensimmäinen vaihe. Puunjalostaminen alkaa metsässä, kun puu on katkaistu kannosta. Metsässä puunrunko prosessoidaan erilaisiksi tukeiksi ja kuitupuutavaralajeiksi sekä energiapuuksi. Koneyritys tuottaa tämän palvelun tilaajalleen. Se on puunjalostuksen ensi vaihe, mikä pitäisi viranomaisen ja lainsäätäjän selkeästi ymmärtää. Nyt tämä asia on epäselvä etenkin lakeja tulkitsevalla viranomaisella.

Viranomainen on käyttänyt puunkorjuun koronatukien ulkopuolelle sulkemisen perusteena Tilastokeskuksen luokitusta. Siellä puunkorjuu on luokiteltu metsätalouteen. Lisäksi tilastossa on megaluokan virhe. Puunkorjuuseen on laskettu mukaan kolme puunjalostusyritystä ja Metsähallitus, joiden liikevaihto on niin suuri, että se kattaa toimialaluokan liikevaihdosta noin 80 prosenttia. Tämä on vääristänyt tietopohjan niin, että viranomaiset ovat sen pohjalta tehneet aivan vääriä johtopäätöksiä puunkorjuun kehityksestä viime vuoden aikana. Niinpä kustannustukea koskevassa prosessissa puunkorjuu sen perusteella jätettiin tukien ulkopuolelle. Muu puunjalostusketju pääsi tuen piiriin.

-    Viranomaiselta odotamme omaa harkintaa eikä tukeutumista virheelliseen tilastoon, Jaakkola sanoo.

-    Puunkorjuun asema laissa on tulkintamme mukaan selvä ja sen mukaan puunkorjuu on yritystukilain soveltamisalan piirissä.  Myös hallinto-oikeus on tämän tulkinnan vahvistanut kesällä 2020 antamassaan päätöksessä. Asia on edelleen selkiytettävä käynnissä olevassa yritystukilainsäädännön muutosprosessissa, jotta myös viranomainen asian ymmärtäisi ja puunkorjuuyrityksiä alettaisiin kohdella tasaveroisesti muiden yritysten kanssa.

-    Koneyrittäjät eivät sinällään ole erityisesti hamuamassa yritystukia, vaan tavoitteena on oltava yritystoiminta, joka pyörii ilman tukia. Silloin ollaan terveellä pohjalla. Mutta kuten olemme viimeisen vuoden aikana nähneet, joskus vastoinkäymiset kasaantuvat odottamattomalla tavalla ja sillan rakentaminen kohti tulevaisuutta voi edellyttää valtion tukitoimia, Jaakkola toteaa.

Muita aiheeseen liittyviä