fbpx
 

Maaseutuammatteihin lisää vetovoimaa

Maaseutuammatteihin lisää vetovoimaa

Pohjois-Savossa ja Kainuussa pyörii pari hanketta, joilla pyritään parantamaan maaseutuammattien tunnettavuutta ja toisaalta varmistamaan osaavan työvoiman saanti alan yrityksille. Kyseiset hankkeet tekivät tammikuun puolivälissä yhteisvoimin vierailun Äänekosken biotuotetehtaalle. Edes linja-automatka ei mennyt pelkän matkustamisen merkeissä, sillä hankkeiden vetäjät pitivät matkan edetessä alustuksia aiheesta.
Pohjois-Savossa ja Kainuussa toimineet hankkeet pyrkivät varmistamaan osaavan työvoiman saantia alan yrityksille. Kyseiset hankkeet tekivät tammikuun puolivälissä vierailun Äänekosken biotuotetehtaalle.

Tammikuun lopussa päättyneen ”Biotalouden Headhunterit” -hankkeen myötä savolaisilla oli tarkoitus kehittää uusi, aiempaa toimivampi malli biotalouden työvoiman hankintaan. Keinoina tässä oli biotalouden ammattien tuntemuksen lisääminen erityisesti ammatinvaihtajien, työttömien ja naisten keskuudessa. Ammattilaisten saatavuutta metsäteollisuuden puuhuoltoon ja tilakokoansa kasvattavien maatilojen tarpeisiin on vahvistettava. Tässä auttoi headhunter -verkoston kokoaminen, toiminnan organisointi ja viestintäjärjestelmän kehittäminen.

ARTIKKELI JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Kainuulaisten ”MetsäRekry”-hankkeessa on tavoitteena saada osaavaa ja innostunutta työvoimaa Kainuun metsiin. Metsätalouden mainetyön tekeminen poikii uusia työntekijöitä alalle. Tärkeätä on myös saada selville Kainuussa olevat, kenties hieman piiloon jäänet alan työpaikat. Varsin merkittävässä roolissa on myös koulutuksen järjestäminen yrittäjille ja uusien yritysten perustamista suunnitteleville.

Tietoa ja tunnettuutta

ARTIKKELI JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Biotalouden headhunterit -hankkeen projektipäällikkö Jenna Hartojoki totesi, että naisnäkökulmaa on nostettu esiin, jotta naiset lähtisivät entistä enemmän alalle. MetsäNaiset-facebookryhmään kannattaa kuulemma tutustua.

- Me viemme ammatinvaihtajia tutustumaan sekä oppilaitoksiin että ihan työpaikoille saakka. Tälläisen perehdytyspäivän päätteeksi oman päätöksen tekeminen on huomattavasti vankemmalla pohjalla, korostaa projektipäällikkö Jenna Hartojoki. Vaikka biotalouden headhunterit -hanke päättyi tammikuun lopussa, tutustumismahdollisuus alasta kiinnostuneille on edelleen tarjolla., korostaa Hartojoki.

MetsäRekry-hankkeessa Kainuussa on tuotu metsäalan työpaikat julkisesti näkyviin. Avoimia työpaikkoja on metsureille, metsuriyrittäjille, ajokoneenkuljettajille, harvesterin kuljettajille sekä puutavara-autonkuljettajille. Kainuuseen tarvitaan metsäalalle 400 työtekijää. Projektipäällikkö Päivi Ylä-Outisen mukaan hankkeessa on havaittu, että metsäkoulujen valmistuvista koneenkuljettajista vain 30 % sijoittuu alan työmarkkinoille. Koneenkuljettajien osaamisen vaatimukset ovat korkeat. Yhtenä ratkaisuna kohtaanto-ongelmaan olisi metsäalan yrittäjien ja oppilaitosten välisen yhteistyön tiivistäminen.

Molemmat projektipäälliköt olivat vakuuttuneita siitä, että metsäalalle opiskelemaan tuleville tulisi järjestää valintakokeet tai soveltuvuustesti simulaattorissa. Ei liene kenenkään etu se, että kalliin koulutuksen kolmen vuoden aikana saanut ihminen huomaa pettyneenä, ettei hän halua tai pysty jäämään alalle. 
Äänekosken biotuotehtaan vierailukeskuksessa kotimainen puu on päässyt hyvin esiin.

Vierailuista tarpeellista tietoa

Tehdasvierailu järjestettiin vierailukeskus Pro Nemuksessa, joka on suomeksi metsän puolesta.

Tutut numerot ja tiedot esiteltiin vieraille: Metsä Group tahkoaa 5,7 miljardin liikevaihdon 9300 henkilön voimin. Tarkoitus on jalostaa puun itse kukin jae mahdollisimman korkealle, jolloin kaikki saataisiin hyötykäyttöön ilman niin sanottua jätettä. Biokaasun liikennekäyttökin on tehtaalla mietinnässä, kuten tuhkajakeiden ja sakkojen lannoituskäyttökin. Äänekosken tehdas jauhaa vuoden mittaan 4,4 miljoonaa havupuumottia ja parisen miljoonaa koivumottia sen päälle. Itse tehdas ei työllistä kuin 150 ihmistä, joista 87 prosenttia on prosessin hoidossa. Tehtaan työntekijöiden määrä ei ole noussut uuden tehtaan myötä, vaikka tuotanto on reilusti kaksinkertainen.

Jätevesikuormituskaan ei muuttunut uuteen tehtaaseen siirtymisen myötä.  Tehtaan sähkön omavaraisuus on peräti 240 prosenttia, jolloin valtakunnan verkkoon syötettävä sähkömäärä vastaa suunnilleen puolikasta yhdestä maamme ydinvoimalasta.
Puusta on moneksi.

Training Camp

Metsä-Multia Oy:n Kai Laaja aloitti esityksensä ihmettelemällä mennyttä vuosikymmentä. Kun vuonna 2010 tuskin kukaan olisi lyönyt vetoa suomalaisen metsäteollisuuden puolesta, niin vuosikymmenen lopulla metsäsektorin veto ja positiivinen vire olivat todella hyvällä tolalla. Äänekosken uuden tehtaan välitön vaikutus kohdistuu luonnollisesti keskelle Suomea, mutta välilliset vaikutukset koskevat taatusti koko Suomea. Esimerkiksi tiestön kuntoa alettiin parantaa ripeästi heti sen jälkeen, kun Äänekosken investointipäätös tuli julkisuuteen.

Kai Laajan varsinainen esitys käsitteli Metsä-Multian käynnistämää työvoiman koulutusohjelmaa,

Training Campia. Tällä ohjelmalla lähes kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa vajaan sadan ammattilaisen voimin tekevä yritys saa varmistetuksi ammattitaitoisen työvoiman saannin.

Opettajaksi pestattu Jouni Kauppinen oli ammoin konekuskina Metsä-Multialla. Sen jälkeen mies opiskeli metsäalan opettajaksi ja teki noin kymmenen vuoden uran metsäkoulussa. Sen jälkeen Kauppinen palasi takaisin vanhaan työpaikkaansa, mutta nyt Training Campin vastuumieheksi ja kouluttajaksi.
Kai Laajan mukaan kokemukset osoittavat, että Training Campissa ollaan oikealla tiellä. Koulutuksessa ollut yhdeksän henkilön joukko omaksui vaaditun ammattitaidon ja he saivat ammattitutkinnosta todistuksen.

Työvoima ei liiku

Kai Laaja totesi, että ihmisten liikkuvuus työn perässä on yllättävän vähäistä. Kuntatasolla järjestetyllä koulutuksella ja perehdyttämisellä paikallisille ihmisille saadaan taatusti räätälöidyksi sopiva koulutuskokonaisuus. Metsä-Multian koko on sen verran iso, että oman opettajan tai kouluttajan palkkaaminen oli mahdollista. Training Campille tulevilla piti olla tietty osaaminen. Motolinjalle oli vaatimuksena vankka kokemus ajokoneista. Tavoitteena oli, että kuudessa kuukaudessa on saatava sellainen ammattitaito kehitetyksi, että määräaikainen työsopimus on mahdollista muuttaa toistaiseksi voimassa olevaksi.

Kokemukset osoittivat, että oikealla tiellä ollaan, sillä koulutettu yhdeksän ihmisen joukko omaksui vaaditun ammattitaidon ja he saivat ammattitutkinnosta todistuksen. Nyt Metsä-Multian työvoimatilanne on hallinnassa eikä seuraavasta Training Campista ole tehty päätöstä. Laaja korostaa, että terve elämänkatsomus ja oikea asenne ovat varmimmat takeet uuden oppimiseen. Yleisön joukosta heitettiin Kai Laajalle kysymys: ”Mikä neuvoksi, kun jotkut yrittäjät eivät saa tarpeeksi kuskeja?” Laaja totesi diplomaattisesti, ettei patenttiratkaisua ole, mutta yrityksen koko toimintaa tarkastelemalla tilanteeseen saadaan varmasti parannusta.

Ammattilaiset mukana

Tutustumiskäynnillä mukana ollut suomussalminen Olli-Matti Korja perusti puunkorjuuyrityksen vuonna 2008. Nyt miehen leivissä on 15 vierasta töissä ajamassa viittä motoa ja neljää ajokonetta. Ennen yrittäjyyttä Korja ajoi hakkuu- ja ajokonetta toisen palveluksessa. Hän oli ajanut sekä motoa että ajokonetta toisille. Yrityksellä on useita urakanantajia ja tästä syystä hakkuita on riittänyt melko mukavasti. Yritystoiminnan perusedellytys Korjan mukaan lienee se, että töitä riittää tasaisesti.

Ammattitaitoinen henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara.

- Lähdin katsomaan biotuotetehdasta mielenkiinnosta metsäalaa kohtaan. Ja mukavahan se on tutustua ja katsella missä alan jalostuslaitoksilla mennään. Kuskeja yritykselleni on riittänyt ihan mukavasti eikä tällä haavaa ole mahdollisuus ottaa lisää, kertoilee Korja.

Hän kuitenkin toteaa, että ajokonepuolelle näyttäisi tulevan jatkossa kuskipulaa motoja ennemmin. Motojen teho on kasvanut ja nuoret haluaa nimenomaan motojen puikkoihin. Hitusen parempi palkka ja harvennusleimikon hakkaamisen jälkeen oman käden jäljen katselu lienevät suurimmat syyt motojen suosioon. 
Olli-Matti Korja ennustaa, että ajokonepuolelle tulee kuskipula motoja aiemmin.

Jonna Laukkanen Maaningalta on motokuski ja ennen kaikkea harvennusten tekijä.

- MHY:lle tehdään ykkös- ja kakkosharvennusta. Käytössäni on Profi, joka passaa erittäin hyvin käteeni ja myös eteen tuleville harvennusleimikoille. Isäni ajaa yrityksen toista hakkuukonetta. Puun ajo on kumppanin vastuulla, kertoilee Laukkanen.

Laukkanen kertoo opiskelleensa alun perin sisustajaksi. Vuoden päivät rakennustyömaalla saivat hänet toisiin aatoksiin. Kaksi ja puoli vuotta Toivalan ”motokoulussa” avasivat tien toiveammattiin. Viisi vuotta hakkuukoneella on ollut antoisaa.

- Parasta on vapaus ja se että saa päättää työajoista. Harvennushakkuussa näkee työnsä jäljen etenkin, kun harvennettavana on ollut toivottoman näköinen ryteikkö. Tyytyväiseksi siitä väistämättä tulee, Laukkanen summaa.

Hän kertoo hakkaavansa normaalin mittaista päivää ja hoitavansa itse myös pienemmät huollot. Laukkanen kertoo, että metsänomistajat ovat joskus ihmetelleet tyyliin, ”Ai, nainen! Sinäkö tätä ajat?”

- Olen heittänyt takaisin, että kun tässä kerta istun, niin ajamalla tähän tulin. Onneksi kaikki metsänomistajat katsovat työn jälkeä eikä motokuskin sukupuolta, lopettaa Laukkanen.
Kun toivottoman näköisen ryteikön saa harvennetuksi siistiin kasvukuntoon, niin tyytyväiseksi siinä väistämättä tulee, tunnustaa Jonna Laukkanen.

Teksti ja kuvat: Visa Vilkuna

Muita aiheeseen liittyviä

  • Puutavara-autokauppa piristyi viime vuonna


    17 maaliskuun, 2017

    Puutavara-autojen rekisteröinti vilkastui viime vuonna parin vaisumman vuoden jälkeen. Viime vuonna rekisteröitiin 205 uutta puutavara-autoa, jossa on merkittävää kasvua edellisvuoden…


    Lue lisää
  • OSALLISTU FACEBOOK-KILPAILUUN


    7 marraskuun, 2019

    Marraskuun facebook-kilpailussamme palkintona on Kesla-reppujakkara, johon kuuluu: Opa-nuotiopannu Termospullo kahdella mukilla Retkikirves Retkisaha Makkaratikku Lisäksi voittaja saa Metsätrans-lehdet vuoden 2020…


    Lue lisää
  • Investoinnin tuottavuutta kannattaa miettiä


    26 huhtikuun, 2018

    Savitaipaleella toimiva kuljetusliike S&S Lavikka on perustettu vuonna 1951. Huugo Lavikan perustama yritys ajoi alkuun lähes kaikkea, mitä sodanjälkeisessä Suomessa…


    Lue lisää
  • Pala metsäkonehistoriaa: Ösasta John Deereen


    19 huhtikuun, 2018

    Ruotsalainen metsäkoneita valmistanut ÖSA oli innovatiivinen yritys, joka on ehkä kaikkein eniten vaikuttanut Pohjoismaisten metsäkoneiden kehitykseen. Vuonna 1957 esitelty Bamse…


    Lue lisää