Metsä Group: Männyn ja kuusen sekaviljelyllä varmemmin uusi metsä

Metsä Group aloittaa männyn ja kuusen sekaviljelyn myynnin metsänomistajille. Sillä saadaan aikaan sekametsiä, jotka ovat yhden puulajin metsiä kestävämpiä ja monimuotoisempia sekä kasvavat hyvin. Menetelmä sopii erityisesti alueille, joilla on riski hirvituhoista, mutta se vähentää myös muiden tuhojen riskiä.

Kaadetun metsän tilalle pitää Suomessa aina perustaa uusi metsä. Uusi metsä perustetaan joko istuttaen taimia, kylväen siemeniä tai luontaisesti uudistaen. Ajan kuluessa kaikille uudistusaloille syntyy luontaisesti taimia, jolloin yhdelle puulajille viljellystä metsästä voidaan ajan myötä kasvattaa sekametsä. Sekaviljelyn ansiosta hyvälaatuinen ja hyvin kasvava sekametsä saadaan kuitenkin aikaan paljon nopeammin, kun käytetään jalostettua alkuperää olevaa kuusta ja mäntyä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

-Ryhdymme markkinoimaan aktiivisesti metsänomistajille männyn ja kuusen sekaviljelyä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että uudistusalalle, joka aiemmin olisi viljelty vain kuuselle tai männylle, kylvetään männyn siemeniä kuusen taimien lomaan. Tällöin kuusentaimien määräksi riittäisi 1 000 –1 200 kappaletta hehtaarille, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala kertoo. 

Männyt ja kuuset kasvavat hyvin tasatahtiin 

Männyn ja kuusen sekaviljelyn avulla saadaan kasvupaikan kasvupotentiaali hyvin käyttöön – Suomen metsät ovat pienipiirteisiä, ja viljavuus vaihtelee yhden uudistusalan sisällä.  Puiden hyvä kasvu hyödyttää sekä metsätaloutta että ilmastoa. 

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Kuusen ja männyn sekaviljely ei ole uusi idea, valveutuneet metsänomistajat ovat harjoittaneet sitä jo pitkään omissa metsissään. Nyt menetelmän tueksi on saatu uusia tuloksia. 

-Alustavat tutkimustulokset kertovat, että samaan aikaan viljellyt mänty ja kuusi kasvavat samaan tahtiin hyvin hoidetuissa metsissä. Tämä kumoaa vanhat käsitykset, joiden mukaan kuusi juroo ennen kasvuun lähtöä ja jää kasvussa männyn jälkeen, erikoistutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Luonnonvarakeskus on selvittänyt sekametsien kasvua kymmenellä eri uudistusalalla Etelä- ja Keski-Suomesta. Koealojen iät vaihtelevat 10–24 vuoden välillä. 

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

-Aiemmat kokemukset kuusen juromisesta istutuksen jälkeen perustuvat paljasjuuritaimiin, mutta nykyisin käytetään paakkutaimia. Myös nykyiset maanmuokkausmenetelmät ovat edistäneet kuusen  taimien eloonjäämistä ja kasvua, Huuskonen sanoo. Lisää tutkimustuloksia mänty-kuusisekametsien kasvusta ja kehityksestä saadaan loppuvuoden aikana. Tulokset tullaan julkaisemaan tieteellisinä artikkeleina.

Huuskonen ja Oijala korostavat, että männyn ja kuusen sekaviljelyn onnistuminen vaatii, että taimikonhoidot tehdään hyvin ja ajallaan. 

Vähemmän tuhoja, lisää monimuotoisuutta

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Männyn taimet ovat hirvien herkkua. Siksi korkean hirvikannan alueilla on suosittu kuusen istutusta myös karuilla, paremmin männylle sopivilla kasvupaikoilla. Männyn ja kuusen sekaviljelyllä voidaan varmistaa, että uusi metsä on riittävän tiheä ja hyväkasvuinen, vaikka hirvet söisivät osan männyntaimista. Pelkällä männyllä ei saataisi riittävää tiheyttä, ja puhtaalla kuusikolla vastaavasti kasvu jäisi sekametsää pienemmäksi, Oijala kertoo.  

Sekaviljely vähentää myös muita riskejä. Yhden puulajin metsät ovat alttiimpia tuhoille kuin sekametsät. Viime vuosien kaltaisina erittäin kuivina kesinä kuusi kärsii mäntyä helpommin veden puutteesta, mikä heikentää puun kasvua. Tällainen kuusi on myös alttiimpi esimerkiksi hyönteistuhoille. Ilmastonmuutos lisää hyönteistuhojen riskiä. Sekaviljely lisää luonnon monimuotoisuutta, kun metsä perustetaan valmiiksi sekametsäksi ja taimikonhoitojen yhteydessä varmistetaan, että kohteelle jätetään männyn ja kuusen lisäksi riittävästi rauduskoivuja ja muita lehtipuita.