Metsähake vaatii edistämistoimia
Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö on kasvanut. Kehitys auttaa Suomea saavuttamaan uusiutuvan energian lisäystavoitteet. Kasvu on perustunut teollisuuden sivutuotteiden käytön kasvuun, kun taas metsähakkeen käyttö on laskenut. Metsähakkeen edistämistoimet ovat olleet perusteltuja. Luonnonvarakeskus julkisti 21.3.2018 ennakkotiedot puun energiakäytöstä vuonna 2017. Ennakkotietojen mukaan lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden puupolttoaineiden käyttö kasvoi vuonna 2017 kaksi prosenttia. Käyttö oli suurempaa kuin koskaan aikaisemmin ja perustui metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuun polton lisääntymiseen: kuoren käyttö kasvoi 5 %, purun 8% ja puutähdehakkeen 8%. Sen sijaan metsähakkeen kulutus supistui vuotta aiemmasta neljä prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa metsähakkeen käyttö pieneni peräti kuudella prosentilla, pelkässä lämmöntuotannossa se pysyi ennallaan. Metsähakkeen osuus ja hakkeen käyttö oli pienimmillään sitten vuoden 2011. - Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö on kasvu-uralla, mikä auttaa Suomea saavuttamaan uusiutuvan energian lisäystavoitteet. Metsähakkeen käytön kehitys yhteistuotannossa vahvistaa käsityksemme siitä, että päätös palauttaa metsähakkeen sähköntuotannon tuki maaliskuussa 2016 vuoden 2012 tasolle oli oikea. Metsähake kaipaa näissä olosuhteissa edistämistoimia, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka. Sekä metsähakkeen että teollisuuden sivutuotepuun käyttö kehittyvät eri suuntaan kuin hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa marraskuussa 2016 arvioitiin. Strategia arvioi, että metsähakkeen kulutus kasvaa 38 % ja teollisuuden sivutuotteiden pienenee 14 % vuosien 2015–2020 välillä. Nyt metsähakkeen kulutus on pienentynyt 2,5 % vuoteen 2017 mennessä, kun taas metsäteollisuuden sivutuotteiden kulutus on kasvanut 14 %. Työpaikkojen, uusiutuvan energian kokonaiskäytön ja huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, etteivät metsähakkeen toimitusketjun yritykset häviä. Toimintaympäristö on ollut alan yrittäjille useita vuosia vaikea. Energia- ja ilmastostrategiassa arvioitiin, että kivihiilen kulutus laskee 12 % ja öljyn kulutus laskee vähintään 7 % vuosien 2015–2020 välillä. Tilastokeskuksen tuoreimpien ennakkotietojen perusteella näyttää siltä, että fossiiliset polttoaineet kivihiili ja öljy ovat pitäneet hyvin pintansa verrattuna vuoden 2015 käyttötasoihin.
