fbpx
 

Metsänhoito tarjoaa työtä

Metsänhoito tarjoaa työtä

Kannuslainen Marko Uusitalo on monen muun ohella varsinainen metsien mies. Taimikonhoitotyöt tulivat tutuksi jo koulupoikana. Alkuun isän patistelemana, mutta myöhemmin itsekin metsiemme valtavan mahdollisuuden huomanneena Uusitalo on merkittävä tekijä keskipohjalaisessa metsäsektorissa. Yritys työllistää reilut 20 ammattilaista.

Kimmo, Sami, Marko, Annikka ja Joonas Uusitalo pyörittävät poikkeuksellisen monipuolista yritystoimintaa.

M. Uusitalon savotat ovat usein turvemailla, jolloin telavarustus on sovitettava sen mukaan. Kaivuriteloilla ja Clarkin kantavilla teloilla puut on saatu myös kesällä pois pehmeiltäkin metsäpohjilta. Tämä kuitenkin edellyttää, että leimikolla on tarpeeksi poistumaa ajouran kunnollista havutusta varten. Vajaatuottoiset suot ovat Uusitalon mukaa yllättävän hankalia korjattavia.

-Meillä on seitsemän ketjua itsellä ja saman verran kumppaneilla hakkaamassa pääosin Metsä Groupin savotoilla. Vuodessa hakkaamme omilla koneillamme noin 300 000 – 400 000 mottia, Uusitalo kertoo.

Mainio kehitys

Yrityksellä on kaksi Volvon viisiakselista alustaa ritiläautoina. Talvella ritilä on puolikasta mukavampi, kun sillä pääsee paremmin mäetkin ylös. Uusitalo kuljettaa autoillaan jonkin verran muidenkin yrittäjien koneita.

Ei suinkaan aina metsäkone. Yhteistyöllä kuljetuskalustolle saadaan lisää käyttöä.

Vuonna 1999 perustetun M. Uusitalo oy:n hakkaamien leimikoiden koko ei ole ihmeemmin muuttunut vuosien saatossa. Alueen puiden keskijäreys päätehakkuissa on suunnilleen 200 litrassa, jolloin saanto pyörii 150 – 250 motissa hehtaarilta. Osa leimikoista hakataan melko varhain, sillä hakkuuajankohta määräytyy metsänomistajan taloustilanteen ja suhdanteiden mukaan. Hakkuut menevät koko lailla puoliksi harvennuksen ja päätehakkuun välillä.

-Metsissämme on tehty erittäin hyvää työtä vuosikymmeniä. Etenkin maamme pohjoisemmat metsät ovat olleet vajaatuottoisia vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. Nyt kasvuvauhti etenkin istutetuissa metsissä on hämmästyttävän voimallista, Uusitalo iloitsee.

Pelkkä usko ei riitä

-Äänekosken tehdas toi vain lähinnä uskoa alalle, mutta koneyrittäjän taloudelliseen puoleen investoinnilla ei ole ollut myönteistä vaikutusta. Äänekosken tehdasta suunniteltaessa toitotettiin myös voimallisesti, että kausivaihtelut jäävät uuden tehtaan myötä historiaan. Toisin on kuitenkin käynyt, sillä nytkin, parhaaseen mahdolliseen korjuuaikaan marraskuussa koneita pitää seisottaa, Uusitalo miettii.

Metsäkoneala kilpailee ammattitaitoisesta ja oikealla asenteella olevasta työvoimasta muiden alojen kanssa. Kun metsäpuolella työtä ei pystytä järjestämään ympärivuotisesti, niin osaava nuorempi väki suuntaa askeleensa varmemmille työmaille. Kuskipuolella M. Uusitalo oy:llä on kaikesta huolimatta varsin hyvä tilanne, sillä Kannuksen metsäkonekoulusta on riittänyt osaavia harjoittelijoita ja myöhemmin kuskejakin.


Hakkuukoneiksi on valikoitunut Ponssen koneet. Tarjouskilpailun jälkeen hinta-laatusuhteella tehtävä päätös tukee parhaiten yrityksen taloudenpitoa. Hakkuukonetta ajava Markku Pernu on ollut Uusitalolla töissä kymmenen vuotta. Aiemmin mies ajoi rahtirekkaa.

Erikoishakkuista helpotusta

Uusitalo on kyennyt tasaamaan työllisyyttä erikoishommilla ja linjatöillä. Nytkin kaksi omaa ja yksi kumppanuusyrittäjän konetta on hakkaamassa Muhoksen ja Petäjäveden välille tehtävää sähkölinjaa. Valtaosin yhteismyynnin kautta markkinoitavaa puuta linjan alta saadaan 70 000 mottia. Uusitalon mittava, yli 200 lehmän lypsykarjatila ja Hankkijan Maatalouden Agrihuoltokin ovat osana tasoittamassa savotoinnin ailahtelevuutta. Kannuslaisen Timon Korjaamon kanssa huoltopuolen yhteistyö on toiminut erinomaisesti jo vuosia.

Sähkölinjojen raivaus on tasoittanut M. Uusitalon työkiireitä. Linjatyömailla on kuitenkin tavanomaista kireämmät vaatimukset.

-Suomeen pitäisi saada lisää puunjalostuslaitoksia, jotta saisimme hoidetuksi metsämme kuntoon. Vuotuinen metsiemme kasvu on sitä luokkaa, että jotain olisi harvennuspuolella kiireesti tehtävä, jotta tulevaisuudessakin saisimme arvopuuta savotoiltamme, Uusitalo painottaa.

Turpeen jatkuva mollaaminen kääntää Uusitalon mielestä kiinnostuksen väistämättä hakkeeseen, ainoaan todella ripeästi uusiutuvaan energiaan. Samalla hän muistuttaa, että mielenkiintoiselta vaikuttaa sekin, että Pohjois-Euroopan suurimmaksi ja moderneimmaksi mainostettu Pietarsaaren voimala ei läheskään aina tee sähköä. Valmista laitosta kannatta pitää pysäytettynä, kun samaan aikaan tehdään tuulimyllyjä verovaroin maksetun mittavan takuuhinnan siivittämänä.

Oma väki huoltaa

Marko Uusitalo kertoo, että he huoltavat metsäkoneensa pääosin omin voimin. Yrityksellä on asianmukaiset hallit, joissa on myös John Deeren maatalouskoneiden valtuutettu huoltopiste.

Joonas Uusitalon mukaan koneiden kunnossapito tasaa mukavasti työkuormaa.

-Metsäkoneiden isoimmat huollot ja korjaukset hoidetaan Oulaisissa, mutta toistaiseksi olen katsonut taloudellisemmaksi tehdä valtaosan huolloista ja korjauksista itse. Koneiden kestävyys ja kaikinpuolinen luotettavuus on parantunut tosi paljon vuosien saatossa. Isoja remontteja eikä pettymyksiä ei tosiaankaan ole tullut takavuosien malliin, Uusitalo arvioi.

Päästönormien kiristyessä urean pelko oli kouriintuntuva metsäkoneurakoitsijoiden keskuudessa. Korjaamopäällikkö Joonas Uusitalo kuitenkin kertoo, että urean kanssa pelaaminen on toistaiseksi onnistunut yllättävän hyvin. Uusilla koneilla pääsee helposti ajamaan 6000 tuntia ennen kuin ureavehkeitä pitää alkaa rassaamaan.

Tarjouskilpailuun perustuen

Uusitalolla on ollut käytössään kaikkia valtamerkkejä. Tällä hetkellä kalusto on vihreää ja keltaista. Ajokoneita on molempia merkkejä, mutta hakkuukoneiksi on vuosien saatossa valikoitunut pelkästään Ponssen koneita. Syytä tähän on useita. Hinta-laatusuhde on merkittävin tekijä valinnassa. Huolto ja jälkimarkkinointi kaikkinensa näyttelevät myös tärkeää osaa.

-Kyllä kaikilla koneilla puut nurin saadaan ja kuljetetuksi tien varteen. Hankittavien merkkien välillä tehtävä valinnat ovat usein erittäin pienistä asioista kiinni, Uusitalo tunnustaa.

Renkaat ja telat valitaan aina tarpeen mukaan. Välillä ollaan kukkulalla, josta painutaan pian suon pintaan.

” Hankittavien merkkien välillä tehtävä valinnat ovat usein erittäin pienistä asioista kiinni”

Koneiden vaihtoajankohdassa katsotaan huolella sekä koneeseen kertyneet tunnit että markkinatilanne. Vaihto tulee ajankohtaiseksi, kun käyttötuntien määrä kipuaa viisinumeroiseksi. Tämän rajan yli mentäessä vaihtokoneen hyvityshinta alkaa hiipua varsin sukkelasti, eikä koneiden luotettavuuskaan parane. Jokainen kauppa tehdään kuitenkin tilanteen ja tiukan tarjouskilpailun perusteella.

Kehitystyötä riittää

Motolle, ajokoneelle ja kuorma-autolle on hankala saada yhtenäistä taloushallinnon ohjelmaa. Tämän lisäksi työsuhteissakin on kovasti vaihtelua, kun kiireaikaan työssä on keikkamiehiä. Annikka ja Marko Uusitalo sanovat, että seuraava askel yrityksen kehittämisessä on nimenomaan sopivan ohjelmiston saaminen, jolla seuranta, palkanlaskenta ja logistiikka saadaan sujuvasti ja mahdollisimman vähällä ylimääräisellä työllä siistiin pakettiin.

WoodForce kehittyy kaiken aikaa ja sillä pystyy hoitamaan yrityksen asioita etänä yllättävän mukavasti. Valitettavasti kaikki yhtiöt eivät ole WoodForcessa mukana, mikä aiheuttaa toisinaan epäjatkuvuustiloja arjen askareisiin.

Savotoinnin lisäksi Uusitalolla on kuusi hakerekkaa ajamassa polttoainetta muun muassa Vaskiluodon, Seinäjoen, Nivalan ja Kokkolan voimaloille. Aiemmin on ajettu puolikkailla, mutta nyt kalusto alkaa muuttua täysperävaunuiksi. Uusitalo hoitaa ainoastaan kuljetuksen, puiden haketuksen ollessa Mäkelän Jukan vastuulla.

Talvella ajetaan haketta ja kesällä tuorerehua. Ennakkoluuloton kaluston käyttö on varsinainen win-win-tapaus.

Direktiivikurssit on pidetty omatoimisesti Metsäntutkimuslaitokselta muutamia vuosia sitten hankituissa hotelli Metsäkartanon tiloissa. Hätäensiavun lisäksi on pidetty varsinaisia ensiapukurssejakin, koska Fingrid vaati linjatyömailla olevilta jämerämpää ensiapuosaamista.

Marko Uusitalo on erittäin tyytyväinen, kun ainakin osa tavallista työntekoa haitanneista ja kustannuksia tuoneista kursseista siirtyy verkkoon.

Myös pyöreän puun maantiekuljetus on Uusitaloille tuttua.

Teksti ja kuvat: Visa Vilkuna

Muita aiheeseen liittyviä

  • Ajokone omaan tarpeeseen


    23 tammikuun, 2019

    Nurmolaiset serkukset Tommi ja Ari Pentinmäki ovat keskittyneet pehmeiden maiden savotointiin Metsä Groupin työmailla. Hakkuukoneena on metsäalustainen Hitachin 135, jonka…


    Lue lisää
  • Metsäkonetilastot uudistuivat


    14 maaliskuun, 2017

    Metsätrans-lehti julkaisee perinteisesti vuoden ensimmäisessä numerossaan kattavat tilastot puunkorjuualalla toimivista koneyrittäjistä. Yrittäjätilastossa mukana ovat liikevaihdon koosta riippumatta kaikki pää- tai…


    Lue lisää
  • Vakaa harkinta


    4 toukokuun, 2017

    Rantasalminen Jari Auvinen päätti ryhtyä yrittäjäksi 12 vuotta sitten. Aiemminkin kuorma-autopuolella työtä tehneenä hän päätyi ostamaan tutulta yrittäjältä käytetyn yhdistelmän….


    Lue lisää
  • Isotkin kuormat kulkevat


    23 marraskuun, 2017

    Teerijärvisen Jarkko Vesalan isä oli harjoittanut kuorma-autoyrittämistä sekä sora- että puutavara-autoilla. Jarkko itse aloitti ajohommat vuonna 1995, jolloin varusmiespalvelu oli…


    Lue lisää