fbpx
 

Metsäsektori biotalouden kantava voima

Metsäsektori biotalouden kantava voima

Vuonna 2019 biotalouden osuus Suomen kansantalouden arvonlisäyksestä oli 13 prosenttia ja osuus investoinneista 10 prosenttia. Metsäsektori säilytti asemansa biotalouden tärkeimpänä toimialana, vaikka suurimpia kasvuprosentteja saavutettiinkin elintarvikesektorilla ja kemianteollisuudessa.

Biotalouden osuus kansantalouden kokonaistuotoksesta ja arvonlisäyksestä on pysynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes muuttumattomana. Vuonna 2019 biotalouden tuotos oli 74,4 miljardia euroa, mikä oli 16 prosenttia kansantalouden kokonaistuotoksesta. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotoksen volyymi kasvoi prosentin.  

ARTIKKELI JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
– Arvonlisäyksestä biotalouden osuus oli 26 miljardia euroa eli 13 prosenttia. Biotalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, kertoo Tiina Sauvula-Seppälä Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Metsäsektori on edelleen merkittävin

Metsäsektori on edelleen biotalouden merkittävin toimiala. Vuonna 2019 metsäsektorin osuus biotalouden arvonlisäyksestä oli 35 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna metsäsektorin arvonlisäyksen volyymi kasvoi prosentin.

ARTIKKELI JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Elintarvikesektori sekä rakentaminen olivat seuraavaksi suurimmat toimialat. Niiden molempien osuus biotalouden arvonlisäyksestä oli noin 17 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna elintarvikesektorin arvonlisäyksen volyymi kasvoi kuusi prosenttia ja rakentamisen laski neljä prosenttia. Muita biotalouden kasvavia aloja olivat kemianteollisuus ja biotalouden palvelut. Toistaiseksi niiden kummankin osuus biotalouden arvonlisäyksestä jää alle kymmenen prosentin.

Investointien osuus laskenut huippuvuosista

Kaikkien toimialojen investoinneista kymmenen prosenttia oli biotalouden investointeja.  Verrattuna vuoteen 2018 biotalouden investoinnit vähenivät kolme prosenttia. Elintarvikesektorilla investoinnit kasvoivat kuusi prosenttia ja kattoivat kolmanneksen biotalouden investoinneista. Metsäsektorin investoinnit säilyivät lähes edellisen vuoden tasolla ja niiden osuus neljäsosana biotalouden investoinneista. Uusiutuvan energian investoinnit vähenivät 15 prosenttia.

Biotalouden työllisyys väheni hieman

Biotalouden toimialat työllistivät viime vuonna 301 800 henkilöä, eli 11 prosenttia työllisten kokonaismäärästä. Biotalouden työllisten määrä väheni edellisestä vuodesta 1 500 henkilöllä, vaikka kaikkien työllisten määrä kasvoi 44 000 henkilöllä. Biotalouden työllisten määrä kasvoi eniten luontomatkailussa ja virkistyskäytössä sekä metsätaloudessa, yhteensä 2 800 henkilöllä. Vastaavasti elintarvikesektorilla työllisten määrä väheni eniten, 1 800 henkilöllä.

Maatalous oli edelleen biotalouden suurin työllistäjä 64 300 henkilöllä, vaikka sen työllisten määrä on vähentynyt 21 900 henkilöllä vuoteen 2010 verrattuna. Samana aikana rakentamiseen, luontomatkailuun ja virkistyskäyttöön on tullut yhteensä 13 800 uutta työllistä.

Saavutetaanko biotalousstrategian tavoitteet?

Biotalousstrategian tavoite on luoda biotalouteen 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Tavoite näyttää tilaston valossa vaikeasti saavutettavalta.  Biotalouden työllisten määrä on vähentynyt 14 900 henkilöllä vuosikymmenen alkuun verrattuna. Myös strategian tavoite biotalouden tuotoksen kasvattamiseksi sataan miljardiin euroon edellyttää, tuotoksen volyymin kasvua yli viidellä prosentilla seuraavina vuosina. Vuosien 2018 ja 2019 välillä tuotoksen volyymi kasvoi prosentin. 

Keskeiset termit

  • Tuotos perushintaan koostuu kalenterivuoden aikana valmistetuista tuotteista. Tuotos eritellään kolmeen tyyppiin: markkinatuotos, tuotos omaan loppukäyttöön ja muu markkinaton tuotos. Biotalouslaskelmissa ei arvioida markkinatonta tuotosta.
  • Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvien yksiköiden synnyttämää kokonaisarvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut).
  • Työllisiksi luetaan kansantalouden tilinpidossa kaikki ne palkansaajat ja itsenäiset yrittäjät, jotka osallistuvat kansantalouden tuotantotoimintaan. Tilastoinnin kattavuus on laajempi kuin työvoimatutkimuksessa, sillä tilinpidon työllisissä ei ole määritelty työllisten ikärajoja ja mm. varusmiehet/-naiset lasketaan kuuluviksi työllisiin.
  • Tuotoksen ja arvonlisäyksen volyymi tarkoittaa tietoa, jossa hintojen muutosten vaikutus on poistettu.

Muita aiheeseen liittyviä