Ajankohtaista

Metsäsektori edelleen Suomen biotalouden moottori

Biotalouden toimialojen aikaansaama tuotos ja arvonlisäys ovat 2010-luvulla muuttuneet liki samassa tahdissa kuin kansantalous keskimäärin. Vuonna 2016 biotalouden osuus kansantalouden kokonaistuotoksesta oli 16 prosenttia ja arvonlisäyksestä 12 prosenttia. Metsäsektori on säilyttänyt asemansa biotalouden tärkeimpänä toimialana, vaikka suurimpia kasvuprosentteja saavutettiin muilla toimialoilla, kuten uusiutuvan energian tuotannossa ja kemianteollisuudessa. Biotaloustuotteiden osuus Suomen tavaraviennistä on noin kolmannes, ja biotalouden sisällä metsätuotteet vastaavat yksin yli 70 prosentista biotalousviennin arvosta.

Vuonna 2016 biotalouden toimialojen yhteenlaskettu tuotos nousi 64,4 miljardiin euroon, missä oli reaalikasvua seitsemän prosenttia edeltäneeseen viisivuotiskauteen verrattuna. Metsätalous ja -teollisuus muodostivat yhdessä 38 prosenttia biotalouden tuotoksesta, ja elintarvikesektorilta (maatalous ja elintarviketeollisuus) kertyi 24 prosenttia. Myös biotalouden arvonlisäyksestä − 22,1 miljardia euroa vuonna 2016 − elintarvike- ja metsäsektorin osuus nousee yli puoleen. Suurimpia biotalouden tuotoksen ja arvonlisäyksen kasvulukuja saavutettiin kemianteollisuudessa, uudistuvan energian tuotannossa ja lääketeollisuudessa. − Biotalouteen tehdyt investoinnit ovat kasvaneet keskimääräistä enemmän, mikä luo edellytyksiä biotalouden kasvulle lähivuosina, toteaa johtava asiantuntija

Martti Aarne

Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Vuonna 2016 biotalousinvestoinnit nousivat 5,3 miljardiin euroon, eli reaalisesti 22 prosenttia suuremmiksi kuin edeltäneellä viisivuotiskaudella. Kansantalouden tasolla investointien kasvuvauhti jäi 11 prosenttiin. Maatalous ja elintarviketeollisuus vastasivat yhteensä 30 prosentista biotalouden investointeja ja metsäsektori 26 prosentista. Sekä maatalouteen että uusiutuvaan energiaan tehtiin investointeja 1,1 miljardilla eurolla vuonna 2016. − Biotalousstrategian työllisyystavoitteet näyttävät karkaavan yhä kauemmaksi, arvioi Martti Aarne. Biotalouden työllisten määrä on laskenut koko 2010-luvun, ja vuonna 2016 biotalouden toimialoilla työskenteli yhteensä noin 304 000 henkilöä. Kehitys on ollut päinvastaista kuin kansantaloudessa keskimäärin. Lasku johtuu ennen muuta maatalouden ja metsäteollisuuden työllisyyden vähenemisestä. Työllisyys on kuitenkin lisääntynyt muun muassa energiasektorilla ja luontomatkailussa. Vuonna 2014 laaditun Suomen biotalousstrategian mukaan biotalouden kansantaloudellista merkitystä ja kasvua seurataan Tilastokeskuksen tuottamilla mittareilla. Laskelmat biotalouden tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista, työllisten määrästä ja viennistä vuosina 2010−2016 esitetään toimialoittain. Laskelmien päälähteenä on käytetty Tilastokeskuksen laatimaa kansantalouden tilinpitoa.