"Metsien hoito on ilmastoviisautta"

Maakunnallisten metsäneuvostojen puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien kannanotto 13.9.2019:

Brasilian kaltainen metsien poltto viljan, heinän tai karjan kasvattamiseksi jatkui Suomessa aina 1800-luvun loppuun saakka. Sen jälkeen sahateollisuuden kehittyminen nosti metsien arvoa ja metsien omistusoikeus määritti siitä hyötyvät. Kaskeaminen väheni ja metsiä opittiin hoitamaan ja arvostamaan. Tänään Suomen metsät kasvavat puuta enemmän kuin koskaan ennen.

Mainos, juttu jatkuu alla

Mainos päättyy

Kasvava metsä ottaa talteen hiilidioksidia niin tehokkaasti, että yhden jalkapallokentän kokoinen kasvatusmetsä sitoo vuodessa yhden suomalaisen vuotuisen hiilijalanjäljen verran hiilidioksidia. Suomen metsäpinta-ala kattaa lähes 30 miljoonaa jalkapallokenttää ja metsämme sitovat moninkertaisesti kaikkien suomalaisten hiilidioksidipäästöt. Mutta vain hoidetut metsät toimivat tehokkaina hiilen sitojina ja mahdollistavat pitkäikäiset hiilivarastot.

Ilmastoviisaassa metsätaloudessa maksimoidaan hiilen sitoutuminen metsän koko kasvukierron aikana

Ilmastoviisas metsätalous alkaa siitä, että kaikki vapaana oleva käyttökelpoinen maa hyödynnetään metsittämällä. Metsämaalla kaadetun puun tilalle istutetaan neljä uutta puuta.

Mainos, juttu jatkuu alla

Mainos päättyy

Taimikonhoidossa valitaan kasvatettaviksi sellaiset taimet, joilla on mahdollisuus kasvaa järeiksi hyvälaatuisiksi puiksi, jotka sitovat maksimaalisen määrän hiiltä kasvunsa aikana.

Nuoren metsän hoidossa valitaan edelleen parhaat puut kasvatettaviksi. Puut, joilla ei ole tilaa kasvaa, käytetään energiatuotantoon korvaamaan fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä ja kivihiiltä.

Harvennushakkuussa metsästä poistettavista puista tehdään nykyaikaisia pakkausmateriaaleja, vaatekuituja ja jopa lääkeaineita. Osa kaadetuista puista päätyy rakennustarpeiksi. Niistä tulee jopa satavuotisia puisia hiilivarastoja.

Mainos, juttu jatkuu alla

Mainos päättyy

Päätehakkuussa puu ja sen sisältämä hiili käytetään ilmaston kannalta viisaasti. Valtaosa puumateriaalista päätyy rakennusmateriaaliksi ja järeimmät tukit aina hirsirakennuksiksi asti. Lopuista pienimmistä rungon osista valmistetaan esimerkiksi paperia, kartonkia ja sellua. Oksat, ja joissakin tapauksissa kannot, käytetään energiaksi, jolla korvataan öljyä ja kivihiiltä.

Ilmastoviisas suometsien hoito ja kasvatus on sitä, että pyritään kasvattamaan mahdollisimman paljon puuta hehtaaria kohden. Samalla veden pinta pyritään pitämään vakiokorkeudessa, jotta turvekerros ei kuivuisi liikaa eikä siitä pääsisi vapautumaan metaania - kuusi kertaa hiilidioksidia pahempaa kasvihuonekaasua. Suometsissä pyritään yhtä aikaa mahdollisimman suureen puuston kasvuun ja hiilen sidontaan.

Kannanotto

Mainos, juttu jatkuu alla

Mainos päättyy

Me maakunnallisten metsäneuvostojen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat haluamme tällä kannanotollamme muistuttaa metsien roolista ilmastonmuutoksen ratkaisijana. Suomalainen metsänhoito on jo nykyisellään varsin ilmastoviisasta, mutta kaikki asiat voidaan tehdä vieläkin paremmin.

Me haluamme vauhdittaa metsien kasvua ja huolehtia niiden kasvuympäristöstä. Ravinteiden palautus metsiin, puiden jalostus, vesiensuojelu ja monimuotoisuudesta huolehtiminen ovat edellytyksiä metsien ilmastoviisaalle käytölle. Kanadassa ja Keski-Euroopassa metsät ovat kärsineet pahoista hyönteis- ja myrskytuhoista. Vain hyvin hoidetut metsät kestävät näitä ilmastonmuutoksen aiheuttamia rasituksia ja sitovat ja varastoivat tehokkaasti hiiltä.

Kestävässä, ilmastoviisaassa metsätaloudessa huolehditaan metsätalouden kannattavuuden ja ilmastonmuutoksen hillinnän ohella metsien sopeutumisesta ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuudesta, vesistöistä ja työpaikoista. Kestävyyden kaikki ulottuvuudet ovat tärkeitä - vain yhteen tavoitteeseen panostaminen ei ole perusteltua.

Mainos, juttu jatkuu alla

Mainos päättyy

Pidämme tuoretta hallitusohjelmaa muun muassa ilmasto- ja monimuotoisuuskysymysten osalta onnistuneena. Niiden rinnalle esitämme panostuksia metsien hoitoon ja terveyteen. Turvemaiden puuvarantoa pitää pystyä hyödyntämään myös jatkossa. Vastuullamme on alueellisten metsäohjelmien valmistaminen syyskuuhun 2020 mennessä. Lupaamme ottaa metsien hoidon ja niiden terveydestä huolehtimisen keskeiseksi osaksi ohjelmien sisältöjä.

Samuli Kokkoniemi
puheenjohtaja
Lapin metsäneuvosto

Asko Piirainen
puheenjohtaja
Kainuun metsäneuvosto

Pasi Heino
varapuheenjohtaja
Lounais-Suomen metsäneuvosto

Antti Teivaala
puheenjohtaja
Pirkanmaan metsäneuvosto

Kyösti Marttila
puheenjohtaja
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäneuvosto

Eero Kivistö
puheenjohtaja
Kaakkois-Suomen metsäneuvosto

Sari Lantta
puheenjohtaja
Etelä-Savon metsäneuvosto

Harri Välimäki
puheenjohtaja
Pohjois-Karjalan metsäneuvosto

Pauli Rintala
puheenjohtaja
Keski-Suomen metsäneuvosto

Jukka Hujala
puheenjohtaja
Pohjois-Savon metsäneuvosto

Anders Lillandt
puheenjohtaja
Pohjanmaan metsäneuvosto

Ahti Hurmalainen
puheenjohtaja
Uudenmaan metsäneuvosto