Ajankohtaista

Puuenergian kysyntä vakaata - metsähakkeen kysyntä kääntymässä kasvuun

Puupolttoaineiden energiakäyttö pysyi vuonna 2018 kaikkiaan edellisvuoden tasolla. Koko maan lämpö- ja voimalaitokset polttivat kaikkiaan 19,9 miljoonaa kuutiometriä puuta energiaksi. Metsäteollisuuden sivutuotepuuta kului hieman edellisvuotta vähemmän, yhteensä 11 miljoonaa kuutiometriä.

Metsähaketta käytettiin viime vuonna lämpö- ja voimalaitoksissa kolme prosenttia edellisvuotta enemmän, yhteensä 7,4 miljoonaa kuutiometriä. Pidemmälle jalostettujen puupolttoaineiden, puupelletin ja -briketin käyttö väheni 14 prosenttia edellisvuodesta yhteensä 207 000 kuutiometriin. Kierrätyskelpoista puuta paloi noin 0,9 miljoonaa kuutiometriä energiaksi.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Metsähakkeen käyttömäärä oli suurinta Uudellamaalla. Muista maakunnista isoja metsähakkeen käyttäjiä ovat Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Pohjanmaa.

Metsäenergian kysyntä vaihtelee maakunnittain. Energiapuun kysynnän kasvu on lähivuosina kovinta Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä, missä energiapuun kysyntä kasvanee yli miljoona kuutiometriä vuodessa. Energiapuun tarjontaa on käyttöä enemmän varsinkin Itä-Suomessa ja Pohjanmaalla.

Hakkuutähteiden käyttö kasvussa

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Metsien uudistusaloilta korjattavan hakkuutähteen määrä kasvoi viidenneksen edellisvuodesta. Kantojen energiakäyttö sen sijaan väheni kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna.  Viime vuosina ainespuun hakkuut ovat lisääntyneet ja uudistushakkuiden pinta-alat kasvaneet, mikä on parantanut hakkuutähteiden käyttömahdollisuuksia.

Nuorista harvennusmetsistä korjattavan pienpuun käyttö laski hieman edellisvuodesta. Pienpuuta korjattiin kotimaan metsistä yhteensä 3,9 miljoonaan kuutiometriä vuonna 2018. Ensiharvennusmetsien pienpuu on määrällisesti edelleen tärkein metsähakkeen raaka-aine.

Kotimaan nuoriin metsiin on kertynyt hakkuu- ja hoitorästejä, kun samaan aikaan energia- ja kuitupuun tarve lisääntyy. - Nyt olisi tarpeen tehostaa puunkorjuuta nuorista metsistä ja kehittää tuottavuutta parantavia korjuumenetelmiä. Nuorten metsien harvennusten lisääminen kasvattaa myös hiilinielua, kun puuston kasvu ja järeytyminen nopeutuvat, sanoo bioenergian ja biotalouden asiantuntija Kyösti Turkia Suomen metsäkeskuksesta.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy