fbpx
 

Puunkorjuun tutkijaa kiehtoo luonnon ja teknologian yhdistelmä

Puunkorjuun tutkijaa kiehtoo luonnon ja teknologian yhdistelmä

Pitkään ja laajasti puunkorjuuta tutkinut Jori Uusitalo odottaa kiinnostuneena, miten uudet jalostuslaitokset vaikuttavat jatkossa puunkorjuuseen. - Investoinnit uusiin laitoksiin tuovat jalostukseen uudentyyppistä puun kysyntää. Perinteinen jako sellu-, saha- ja energiapuuhun varmasti monipuolistuu. Johtavana tutkijana Jori Uusitalon päätyö on ideoida ja valmistella tutkimusprojekteja, vuosittain kolmesta neljään uutta. Parhaillaan hänen tutkijaryhmässään on 17 tutkijaa ja meneillään on noin 15 projektia, joista neljä on suuria EU-projekteja. Arkinen työ on paljolti hankkeiden kokoamista; Uusitalo hankkii rahoitusta, kokoaa verkostoja, johtaa, organisoi ja delegoi. Tällä hetkellä Uusitalolla ryhmineen on työn alla kolme erityisen mielenkiintoista tutkimusaihepiiriä: pehmeiden maiden puunkorjuu, puun katkonnan ohjauksen kehittäminen ja puun hankinnan kokonaisohjaus. Kausivaihtelun vähentäminen on yksi pehmeiden maiden puunkorjuun tutkimuksen ajureista. Korjuukalusto pitäisi saada ympärivuotiseen käyttöön ja puu liikkumaan myös sulan maan aikana ympäristöystävällisesti ilman pahoja maastovaurioita. Maastovauriot eivät ole pelkästään biologinen tai puun kasvuun liittyvä ongelma. Sillä on paljon yleistä merkitystä, miltä metsä näyttää korjuun jälkeen. - Siinä on kyse myös metsätalouden yleisestä hyväksyttävyydestä. Pehmeiden maiden puunkorjuun ympärillä on paljon tutkimusta meneillään. Luken tutkijat ovat tutkineet muun muassa kosteuden ja maan lujuuden suhdetta ja hakeneet ymmärrystä siitä, miten eri maalajit käyttäytyvät. Säätietojen ja maanpinnan muotojen perusteella on kehitetty kosteusindeksit koko Suomen alueelle. Eri tietoja yhdistämällä saadaan luotua maan kantavuudesta ja korjuuoloista kartta-aineistoja, jotka helpottavat puunkorjuun ajankohdan optimointia. Näin puut voidaan korjata maan kantavuuden kannalta parhaaseen mahdolliseen aikaan. Erityisesti Uusitaloa ilahduttaa, että ratkaisuja pehmeiden maiden puunkorjuun ongelmiin etsitään laajalla rintamalla ja yhteistyöllä. - Kaikkialla näkyy hyvä asenne ja ilmapiiri. Konevalmistajat, metsäteollisuus, yrittäjät, metsänomistajat ja tutkimuslaitokset pyrkivät samaan päämäärään ja ymmärtävät tämän potentiaalin biotalouden kannalta. Puunkäyttöä on mahdollista lisätä ympäristöystävällisesti, kun kaikki tieto ja taito otetaan käyttöön. Uusitalon uranvalinnan juuret löytyvät suvusta. Hänen isoisänsä oli metsäteknikko, setänsä metsänhoitaja, ja metsähoitaja tuli Joristakin. Kuutta tohtoriksi väitellyttä serkkuaan Uusitalo kutsuu myönteisessä mielessä ”sukurasitteeksi”, joka rohkaisi häntäkin tutkijan tielle. Omassa väitöskirjassaan vuonna 1995 hän tutki männyn laadun ennustamista sahauksen suunnittelua varten. - Uravalintaa en ole päivääkään katunut. Puunkorjuun tutkimus on hieno ja mielenkiintoinen alue, siinä huipputeknologia yhdistyy luonnonvarojen hyödyntämiseen ja luontoarvoihin.   Uusitalo vastaanotti Einari Vidgrénin elämäntyötä ylläpitävän Einari Vidgrén Säätiön Einarin Palkinnon Vieremällä 22.5.2018.

Muita aiheeseen liittyviä