fbpx
 

Saarisavotoilla on omat niksinsä

Saarisavotoilla on omat niksinsä

Konesavotta Suomen järvialueen saarissa on oma ”taiteenlajinsa”, vaikka itse hakkuu ja puun ajo ei juuri poikkea mantereen puolella tehtävästä työstä. Muutamia erikoisuuksia saariston avo- ja harvennushakkuisiin kuitenkin liittyy.

Saarissa hakkuu voidaan tehdä kahta eri sertifikaattia noudattaen. Tiukempi FSC-standardi keskittyy enemmän luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen kuin maksimaaliseen puuntuottoon. Hieman väljempi PEFC ottaa sekin luonnon huomioon, mutta painoa on annettu myös puiden kasvattamiselle.

ARTIKKELI JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Molempi parempi

Neljänä kesänä Puulan saarissa hakannut Jose Hannulan mukaan molempia sertifikaatteja käytetään. Kahdella sertifikaatilla on myös eroja rantaan jäävän vyöhykkeen käsittelyssä. Tiukempi vaatii kymmenen metrin koskemattoman kaistan jättämistä, kun väljemmässä rantavyöhykkeeltäkin on mahdollista poistaa jonkun verran puustoa. Urean käyttö kantokäsittelyaineena on saarisavotoilla pannassa.

Hannulan työnantajan Veljekset Hokkanen Oy:n Hannu Hokkanen on tyytyväinen, koska metsänomistajilla on vara valita, kuinka saarimetsiänsä hoitavat.

Saarten avohakkuut tehdään lähes poikkeuksetta siemenpuuasentoon jättämällä. Jos hakkuu tehdään todellisena avohakkuuna, niin säästöpuiden määrän on oltava kaksinkertainen mantereen leimikoihin verrattuna. Onneksi saarisavotoille riittää tavallisen tikkakortin eli Metsäalan luonnonhoitokortin suorittaminen.

Vaihteleva työmatka

Työmatkat Hannula ajelee sekä autolla että työnantajan nopeakulkuisella veneellä. Puulaveden saaret ovat melko lähellä mannerta, joten venematkaa ei kerry kuin viidestä kymmeneen minuuttia, siis yöt saa viettää kotona.

Hannula on ollut reilun neljä vuotta Veljekset Hokkanen Oy:n palveluksessa. Yrityksellä on UPM:ltä vuokrattuna lautta, jolla koneiden siirrot hoidellaan. Paremminkin lautta pitää koneen pinnalla ja itse siirron tekee Esa Ruhanen järeällä hinaajallaan. Mantereella on kolme paikkaa, joista koneen voi ottaa lautalle.

Isänsä jälkeen vesikuljetusyrittäjyyttä jatkanut Esa Ruhanen siirtää koneet tuntitaksalla. Puut ajetaan painon ja matkan mukaan sovitulla taksalla. Kuljetuslautta painaa noin 50 tonnia ja se on jaettu kuuteen erilliseen kammioon. Näin olleen yhden kammion rikkoonnuttua ei heti mennä järven pohjaan. Luonnollisesti lautalla on tehokkaat pumput mahdollisia vuotoja varten. Lautan varusteisiin kuuluu myös kaksi noin 30 metriä pitkää öljypuomia. Tämän lisäksi yksi öljypuomi on oltava puunkuljetuslautalla.

Kun sekä moto että ajokone on saatu lautattua saareen, kuljetuslautta jätetään rantaan ja sen vierelle noudetaan puunkuljetuslautta. Ajokone ajaa kuormalla koneenkuljetuslautalle, josta puut nostellaan pienemmälle puunkuljetuslautalle. Näitä lauttoja on käytössä kaksi, jolloin toista ollaan viemässä mantereelle ja toista täytetään saaren rannassa. Puulautan kuorma pyritään ottamaan suoraan kuorma-auton kyytiin. Aina tämä ei ole kuitenkaan mahdollista, jolloin mantereen puolelle on tehtävä välivarastoja odottelemaan jatkokuljetusta. Puulautta ottaa noin 75 tonnia puuta kyytiinsä, joten yhteen rekkakuormaan puut eivät sovi.

Esa Ruhanen kertoo työllistyvänsä kesäaikaan melko tarkkaan puunajossa ja koneiden siirroissa. Väliin mahtuu myös mökkiläisten rakennustarvikkeiden siirtokeikkoja sekä troolin vetämistäkin.

Tasapainottavia kesäleimikoita

Veljekset Hokkanen Oy hakkaa sekä UPM:lle että Metsägroupille. Kuluneen ja yhä jatkuvan kesän tavoite on saada hakatuksi Puulan saarista 15 – 20 000 mottia puuta. Hannu Hokkasen mukaan saarisavotat tasoittavat mukavasti työllisyyttä, sillä saaret ovat lähes poikkeuksetta kovapohjaisia. Eli murskekuormistakaan ei tarvitse huolehtia. Saarten kesähakkuut ovat leutojen talvien johdosta lisääntyneet tuntuvasti. Kantavien jääteiden tekeminen ei tahdo enää onnistua, sillä teräsjään paksuuden on oltava 85 senttiä ennen kuin se kestää metsäkoneen alla.

Sekä Hannu Hokkasen että Jose Hannulan mukaan saarien mökkiasukkaat suhtautuvat hakkuisiin myönteisesti. Monet tulevat puhuttelemaan ja ihmettelemään koneita. Melko useat ovat myös poikenneet kysymään, olisiko savotan päätteeksi mahdollista poiketa heidän tontillaan kaatamassa muutamia puita ennen kuin ne seuraavalla myrskyllä rojahtavat mökin päälle.

Muita aiheeseen liittyviä

  • Puu kulkee Kuusamossa


    30 marraskuun, 2017

    Kuusamolainen Jyrki Koramo on jatkanut isänsä viitoittamalla tiellä. Sulo Koramo aloitti puun maantiekuljetukset jo 1950-luvulla. Tällä hetkellä Koramon veljesten omistuksessa…


    Lue lisää
  • ”I love my logging work” – tarinaa puunkorjuusta Pohjois-Amerikassa


    11 toukokuun, 2018

    Aamu-usva on hälvenemässä Yhdysvaltojen länsirannikolla, sen luoteisnurkassa, Washingtonin osavaltiossa. Jylhien havumetsien vuoristoteillä usvan seasta kuuluvat vinssausaseman töräytykset. Vähitellen ilma kirkastuu…


    Lue lisää
  • Kartanon herrasta matkailuyrittäjä


    10 marraskuun, 2017

    Sotkamolaisella Matti Kilpeläisellä on takana pitkä ja värikäs ura. Pajunkissojen kauppiaana ensimmäiset markkansa tienanneen Kilpeläisen tuorein yritys on matkailualan verkosto…


    Lue lisää
  • Simulaattorit jouhevoittavat opintojen alkua


    20 syyskuun, 2017

    Savon ammatti- ja aikuisopisto SAKKY ja Ylä-Savon ammattiopisto YSAO ovat edelläkävijöitä uuden tekniikan hyödyntämisessä koulutuksessa. Ennakkoluuloton suhtautuminen uuteen teknologiaan näkyi…


    Lue lisää