fbpx
 

Stora Enso tutkii droneilla hyönteistuhoja

Stora Enso tutkii droneilla hyönteistuhoja

Stora Enso Metsän tekemässä drone-tutkimuksessa hyödynnettiin pienoiskopteria ja multispektrikameraa kirjanpainajatuhojen havaitsemisessa. Kuvatulkintasovellus pystyi tunnistamaan puut, joihin oli pesiytynyt kirjanpainajakuoriaisia. Puuston terveystietoa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi metsänhoitotoimenpiteiden ja oikea-aikaisten hakkuiden suunnittelussa.

Erityisesti kuusia nakertavan kirjanpainajahyönteisen arvioidaan yleistyvän Suomessa, kun ilmasto lämpenee. Stora Enso Metsän pienoiskopteri eli drone pystyi havaitsemaan kirjanpainaja-altistuksen paljon nopeammin ja näppärämmin kuin ihmissilmä. Tutkimuslentoja tehtiin Suomessa Etelä-Karjalassa Lappeenrannan lähialueella kesällä 2019 ja tulokset valmistuivat hiljakkoin.

ARTIKKELI JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
– Kirjanpainaja estää kuusen normaalin vedenkulun juuristosta kohti latvaa, jolloin puu ennen pitkää kuolee pystyyn. Droneen kytketty multispektrikamera tunnisti puut, joiden nestekierto oli häiriintynyt. Kuvassa altistuneet puut näkyivät erivärisinä kuin terveet puut. Tämä mahdollistaa kirjanpainajatuhojen aikaisen havainnoinnin laajaltakin metsäalueelta, sanoo Stora Enson metsäasiantuntija Saana Pulkkinen, joka teki tutkimuksesta opinnäytetyönsä.

Tutkimus osoitti, että kuvantulkintasovelluksen tekemä havainto kirjanpainaja-altistuksesta oli luotettava. Selvisi myös, että altistus oli mahdollista havaita sitä helpommin, mitä suurempi puu oli kyseessä. Kuvantulkintasovellusta pyydettiin lisäksi tunnistamaan kuuset muista kuvatuista puista: tunnistaminen onnistui 97-prosenttisesti oikein. Sovelluksen havainnot varmistettiin vielä maastokäynnillä. Kuvantulkinnan kannalta paras lentosää oli pilvinen.

– Tämä oli vielä tutkimustyötä ja testaamista, mutta voimme jo nyt luottaa kuvantulkintaamme silloin, kun se merkitsee jonkun puun sairaaksi. Joissain kohdin sovellus oli vielä varovainen tulkinnoissaan, mutta tilanne paranee sitä mukaa, kun saamme syötettyä sille lisää dataa kuvatuista metsistä. Puuston terveysluokittelu onnistui tutkimustulosten perusteella 86-prosenttisesti oikein, Pulkkinen toteaa.

Metsäntutkimuslentoja ja kuvantulkintaa on tehty Suomen puunhankinnan lisäksi myös muissa Stora Enson yksiköissä Ruotsissa ja Tšekissä. Lennoilla on karttunut terveystietoa tuhansista havupuista. Stora Enson drone-lentäjät ovat kuvanneet jo satojen metsähehtaarien aineiston ja puustodataa kertyy koko ajan lisää. Kuvaukset tehdään aina metsätilan omistajan luvalla.

– Yhteistyö eri yksiköidemme kesken hyödyttää lopulta myös suomalaisia metsänomistajia. Ensi vaiheessa aiomme hyödyntää kuvantulkintamateriaalia kirjanpainajatuhojen paikantamisessa, mutta metsästä kertynyttä puustotietoa voidaan käyttää myös metsäsuunnitelmissa ja metsän inventoinneissa. Jatkamme kehitystyötä, jotta voimme tulevaisuudessa tarjota drone-kuvauksia palveluna metsänomistajille. Jo tällä hetkellä osa metsäasiantuntijoistamme hyödyntää dronea omassa työssään esimerkiksi taimikoiden tarkastuksissa, sanoo Stora Enso Metsän projektipäällikkö Mika Korvenranta.

Muita aiheeseen liittyviä