Ajankohtaista

Turvallisuus on ihmisistä välittämistä

Stora Enson työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Kari Kellokoski elää niin kuin puhuu. Hän ei käynnistä autoa ennen kuin kyydissäolija on kiinnittänyt turvavyönsä. Vapaa-ajalla hän voi jättää tarkoituksellisesti puhelimen pois matkasta palautuakseen. Tapaamiseen valmistautumisesta huomaa, että ennakointi on verissä. Ennen kaikkea puheesta kuulee, että hän ilmiselvästi välittää ihmisistä. - Turvallisuus on vastuullisuutta ja ihmisistä välittämistä. Työssä osa ammattitaitoa on tunnistaa turvallisuusvaarat ja ennakoida niin, että asiat sujuvat. Pitää hyväksyä, että ihmisen käyttäytyminen vaihtelee ja olosuhteet vaikuttavat, Kari sanoo. Karin ensimmäinen kosketus turvallisuusasioihin oli karu ja traaginen. Hän oli 7-vuotiaana mukana Kannonkosken tasoristeysturmassa, jossa menehtyi kuusi hänen koulutoveriaan vuonna 1971. Koululaisia kuljettanut pikkubussi ja ratakuorma-auto törmäsivät Jyväskylä-Haapajärvi-radalla Tervapuron kohdalla. Auton kyydissä olleista kymmenestä matkustajasta vain neljä selvisi hengissä. - Onnettomuus palaa viikoittain mieleen, kun lukee lehdistä uutisia. Onnettomuudet saavat aina kysymään, miksi niin tapahtui, mitä olisi pitänyt tehdä ja mitä pitää tehdä niiden välttämiseksi. Perinteisesti turvallisuusajattelussa on keskitytty torjumaan onnettomuuksia ja tapaturmia, yritetty eliminoida riskejä, epäonnistumisia, virheitä ja niiden syitä. Ihminen on usein nähty virheiden lähteenä, vaaratekijänä ja riskinä. Työturvallisuus on mielletty ylhäältä annetuiksi määräyksiksi ja ohjeiksi, joita on pakko noudattaa. Uudessa turvallisuusajattelussa ihminen on mahdollisuus ja turvallisuus osa vastuullista toimintaa, jota me kaikki luomme ja ylläpidämme. Yrityksessä turvallisuus on tapa toimia, osa liiketoimintaa ja jopa kilpailutekijä. - Kukaan ei halua tehdä työtä turvattomasti johdetussa yrityksessä. Turvallisuus syntyy osallistamalla ja ennen kaikkea johtamalla. Ennakoivien, vastuullisten ja turvallisten toimintatapojen luominen lähtee johdosta, sen tahdolla ja tuella. - Yritysten johdon ja esimiesten on oivallettava työturvallisuuden merkitys osana johtamista, esimiestyötä ja liiketoimintaa. Johdon on sitouduttava ja osoitettava se henkilökunnalle ja sopimuskumppaneille sekä osallistettava heidät mukaan. Työturvallisuutta on johdettava joka päivä, jotta uskottavuus säilyy. On tehtävä sitä, mistä puhuu. Turvallisuus syntyy kaikkien osallistumisesta ja pienistä teoista. Yhdellä kertaa ei voi tehdä kaikkea. Kun tässä onnistutaan, työturvallisuus näkyy tehokkaana, sujuvana ja tuottavana työnä, Kari muistuttaa. Toimintatapojen ja ennen kaikkea ihmisten ajattelun muuttaminen on hidasta työtä. - Parhaita hetkiä tässä työssä ovat ne, kun huomaa, että joku on oivaltanut työturvallisuuden merkityksen. Tehty työ ei olekaan turhaa. Siitä saa itselle motivaatiota. Toisten motivoimiseksi aktiivinen palautteen antaminen on ehdoton vaatimus muutoksen aikaansaamiseksi ajattelussa ja turvallisuuskäyttäytymisessä. Työturvallisuus on metsän siimeksessäkin parantunut aimo harppauksin 90-luvulta lähtien. Vaarallinen hakkuutyö on koneellistettu ja koneiden turvajärjestelmät ovat parantaneet kuljettajien turvallisuutta. Metsureiden työnkuva on muuttunut; raskaan hakkuutyön sijaan se painottuu metsänhoitoon. Urakkapalkkauksesta on siirrytty aikapalkkaan. - Katsoin 70-luvun tilastoistamme lukuja. Metsureita oli yli 2000, heille sattui 2500 tapaturmaa vuodessa ja talviaikaan kymmeniä tapaturmia viikossa. Se ei voisi toimia nykyaikana. Myös metsätyön kuormittavuus on muuttunut erilaiseksi. Toimihenkilöt ja koneenkuljettajat tekevät nykyään istumatyötä, ja kiire sekä tehokkuuspaineet kuormittavat mieltä. - Omasta fyysisestä kunnosta on huolehdittava. On myös muistettava huolehtia työstä palautumisesta eikä polttaa itseään loppuun työllä. On aina surullista nähdä, kun työelämä päättyy työkyvyttömyyteen liiallisen kuormituksen ja uupumisen vuoksi. Tässäkin Kari elää niin kuin puhuu. Palautuakseen Kari golffaa, pyöräilee ja seuraa aktiivisesti urheilua, mihin kotikaupunki Joensuu tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Ja kuten sanottu: hän jättää puhelimen tarvittaessa matkasta pois vapaa-ajalla.  

Kari Kellokoski palkittiin Einari Vidgrénin Säätiön Einarin Tunnustuspalkinnolla, joka myönnetään koneelliseen puunkorjuuseen liittyville tutkimus- ja tuotekehitystahoille, alan koulutuksen kehittäjille sekä alan tunnettuutta ja arvostusta nostaneille tahoille. Tänä vuonna palkinnoissa painotettiin puunkorjuualan turvallisuuden kehitystyötä. Muut palkitut olivat Maaseutuammattiin ry, Miikka Ahtinen Osao Muhos, Maikki Kropsu Espoo, Jori Uusitalo Luke Tampere ja Finlandia University.