Valtakunnan metsien 12. inventointi (VMI12): Puuvarat kasvavat edelleen

Tuorein mitattu puuston määrä on 2,5 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 107,0 miljoonaa kuutiometriä. Tämä on 1,5 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin edellisen inventoinnin (VMI11, mittausvuodet 2009–2013) mukainen kasvu. Inventoinneissa kasvut mitataan viisi vuotta taaksepäin, joten tuoreimmatkin kasvutiedot edustavat vuosia 2009–2017. – Nyt julkaistu kasvuarvio 107 miljoonaa kuutiometriä on hivenen pienempi kuin viime vuonna julkaistu arvio 110 miljoonasta kuutiometristä. Tämä johtuu vuonna 2018 käyttöönotetusta, entistä luotettavammasta arviointimenetelmästä, taustoittaa johtava tutkija Kari T. Korhonen Lukesta. Puuntuotannollisesti suurin kestävä hakkuumahdollisuus 10-vuotiskaudelle 2015–2024 on 84,3 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. Sitä seuraavalla 10-vuotiskaudella vuotuinen hakkuumahdollisuus nousee edelleen 93 miljoonaan kuutiometriin. 2010-luvulla hakkuut ovat olleet keskimäärin 80 prosenttia ja ennätyksellisinä kolmena viime vuotenakin vain 83 prosenttia suurimmasta kestävästä hakkuumahdollisuudesta. – Jos hakkuut lisääntyisivät puuntuotannollisesti kestävälle tasolle, myös luonnonhoitoon ja suojeluun on panostettava metsien monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Luke ja Suomen ympäristökeskus tekevät parhaillaan yhteistutkimusta, jossa selvitetään lisääntyvien hakkuiden vaikutuksia monimuotoisuuteen ja miten vaikutuksia voitaisiin lieventää. Tuloksia on luvassa ensi vuonna, Korhonen kertoo. Hakkuiden nouseminen kestävien hakkumahdollisuuksien tasolle tarkoittaisi puuston kokonaismäärän nousemista 2,7 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2045 mennessä. Näin kolmessakymmenessä vuodessa metsiin jäisi noin kahden vuoden kasvua vastaava puumäärä. Viime vuosina kaakkoisen ja keskisen Suomen maakuntien alueilla hakkuut ovat olleet lähellä suurinta kestävää hakkuumahdollisuutta. – Näissä hakkuumahdollisuusarviossa ei ole otettu huomioon Suomen metsille vuosille 2021–2030 asetettavaa metsien hiilinieluvelvoitetta. Luke analysoi myös ilmastotavoitteiden toteutumista eri hakkuuskenaarioissa. Laskelmat ovat pohjana Suomen ja EU:n välisille neuvotteluille ilmastopoliittisesti kestävästä hakkuiden tasosta, sanoo erikoistutkija Olli Salminen Lukesta.

Metsien hakkuumahdollisuusarvioissa taustaoletuksena on, että metsien uudistamisesta huolehditaan. VMI:n tulokset osoittavat, että uudistushakkuun jälkeen metsänviljelystä huolehditaan hyvin. Taimikonhoidoissa ja ensiharvennuksissa on kuitenkin rästejä. Viimeisen kolmen vuoden aikana nuorten metsien metsänhoidollinen tila on lievästi kohentunut ja ensiharvennusrästit ovat vähentyneet. Vakavat metsätuhot ovat Suomessa harvinaisia ja pienialaisia. Talven 2017/2018 lumituhot näkyivät kesällä 2018 mitatuilla koealoilla. Tuhojen seurannan merkitys on jatkossa korostumassa, jos ilmastonmuutos lisää laajoilla alueilla esimerkiksi myrsky-, kuivuus- tai lumituhoja sekä näiden seurauksena myös hyönteistuhoja.