SAK: Metsäteollisuuden irtiotto vaikuttaa harkitsemattomalta

SAK:n hallitus arvioi, että Metsäteollisuus ry ei ole perehtynyt riittävällä tarkkuudella viime viikkoisen päätöksensä seurauksiin. SAK katsoo, ettei työnantajapuolen tavoitteena varmaankaan ole vaikeuttaa sopimista, vaikka kustannussäästöjä ja työnantajavaltaa pyritäänkin nyt lisäämään lyhytnäköisellä tavalla. Metsäteollisuus ry antaa toiminnallaan harmillisen esimerkin, jolla ei näytä olevan hyväksyntää edes koko metsäteollisuudessa, saati muiden toimialojen työnantajaliitoissa.

– Valtakunnallisten, yleissitovien työehtosopimusten solmimiselle on ollut aiheelliset perusteet. Järjestelmästä irti pyrkivä Metsäteollisuus olettaa paikallisen sopimisen onnistuvan – joka kerralla. Valinta on heidän, mutta me emme usko päätöksen toimivan kenenkään, myöskään työnantajan, eduksi, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ennakoi.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

SAK:ssa on vaikea uskoa yksittäisten työnantajayritysten kykyyn laatia toimivia sopimuksia yritystasolla. Kaikista työntekijöiden ja työnantajien vastuista sopiminen ja sopimusten tulkinta ovat laajoja, osaamista vaativia kokonaisuuksia.

– Vaikka työnantajaliitot luopuisivat sopimusten teosta, SAK:n ammattiliitot tulevat edelleen neuvottelemaan työehtosopimukset jäsenistönsä työnantajien kanssa. Ammattiliiton jäsenyys muodostuu työntekijälle entistäkin tärkeämmäksi. Jatkossa metsäteollisuuden työpaikoilla ansiotaso ja työehdot on mahdollista säilyttää vain kuulumalla oman alan työntekijäliittoon, Eloranta toteaa.

Metsäteollisuus perusteli päätöstään myös tulevaisuuden kilpailukyvyn rakentamisella. Tämä näkemys jättää huomiotta olennaisia tosiasioita teollisuuden tuotantorakenteesta. Suomen teollisuus on kilpailukykyistä eurooppalaisessa vertailussa, ja metsäteollisuuden toimialan työvoimakustannukset ovat vain noin 10 % tuotantokustannuksista.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Työehtosopimusten takaamat edut otetaan itsestäänselvyyksinä

Työehtosopimukset turvaavat työntekijälle palkankorotusten lisäksi asioita, joista on muodostunut itsestäänselvyyksiä. SAK korostaa, että ilman työehtosopimusta työntekijällä ei ole oikeutta palkkaan vanhempainvapaan, pidemmän sairausloman tai sairaan lapsen hoidon ajalta. Myös työntekijän ryhmähenkivakuutus, lomarahat ja työmatkoilta maksettavat päivärahat ja kilometrikorvaukset jäisivät saamatta.

– Ilman liiton neuvottelemaa työehtosopimusta suomalaisen työntekijän asema palautuu kymmeniä vuosia taaksepäin, historiallisen heikolle tasolle, Eloranta toteaa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

Työnantajalle valtakunnalliset työehtosopimukset ovat puolestaan turvanneet reilun kilpailuympäristön ja työrauhan. Jos valtakunnalliset työehtosopimukset irtisanotaan, työmarkkinahäiriöiden todennäköisyys kasvaa.

– Työrauha myydään siellä, missä asioista sovitaan, Eloranta muistuttaa.

Jos työehtojen minimitaso määrätään laissa ja työehtosopimukset romutetaan, palkkatasosta ja työehdoista tulee vaalikeskustelun aiheita. Silloin työn kustannukset liikkuvat poliittisten suhdanteiden mukaan.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy