Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert: Metsien suojelutoimien seurannaisvaikutuksista tarvitaan kokonaisvaltainen arvio

Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert kaipaa metsäkeskusteluun kokonaisvaltaista näkökulmaa. -Joko talous tai monimuotoisuus edellä menevien pitäisi ymmärtää toisen osapuolen ajattelutapaa ja luoda yhteistä konsensusta. Luken tehtävänä on olla rakentavan keskustelun pelinrakentaja tuomalla uutta mahdollisimman kokonaisvaltaista tutkimustietoa ja ratkoa metsiin liittyviä haasteita poikkitieteellisesti. Yhden asian ajaminen ei vie mihinkään.

Metsiä koskeva ilmastokeskustelu tarvitsee laveampaa sisältöä

-Metsiä koskeva ilmastokeskustelu tarvitsee laveampaa sisältöä. Olemme Lukessa yrittäneet myös tuoda esiin suomalaista monikäyttömetsiin liittyvää tutkimustietoa myös Brysselin päättäjille. Kun EU tasolla ollaan huolestuneita hiilinielujen ja monimuotoisuuden vähenemisestä, pitäisi nähdä myös se hyvä, mitä saadaan eri jäsenmaissa aikaan.

Ilmastokeskustelun päätavoitteena pitää olla Buchertin mukaan fossiilisten energialähteiden ja tuotteiden käytön lasku. -Samalla pitää vahvistaa metsien terveyttä, kasvua ja nieluja ja kehittää uusia puupohjaisia tuotteita korvaamaan esimerkiksi muovia, joka aiheuttaa muihin ekosysteemeihin joutuessaan isoja ongelmia. Usein julkisessa keskustelussa kannetaan enemmän huolta metsien nieluista kuin päästöjen vähentämisen keinoista.

Suomen kontribuutio globaaliin metsäpolitiikkaan on Buchertin mielestä se, että kehitetään monipuolisia metsänhoitotapoja ja fossiilisia tuotteita korvaavia puupohjaisia ratkaisuja. - Metsien käytössäkin tulee ajatella kokonaisvaltaisesti ja nähdä mikä vaikutus metsään pohjautuvilla tuotteilla on esimerkiksi mikromuovien saastuttamiin merien ravintoketjuihin.

–Olemme pystyneet Suomessa yhdistämään metsien talous- ja hyvinvointikäytön. Metsiemme puumäärä on moninkertaistunut 1960-luvusta lähtien. Haluamme tutkimuksella kehittää menetelmiä talousmetsien monimuotoisuuden parantamiseen. Esimerkiksi metsien luonnonhoidosta tarvitaan vielä paljon tutkimustietoa.

Luonnonvarakeskus haluaa tutkia lisää jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta ja sen vaikutuksia sekä kasvuun että monimuotoisuuteen. Tutkimme myös sekametsien kasvatusta useissa hankkeissa. Tutkimustulosten avulla voidaan kehittää Suomen metsäsektoria entistä kestävämpään suuntaan.

Metsien talouskäyttö, ilmastotavoitteet ja monimuotoisuus voidaan yhdistää

Metsien kestävyyttä tulee Buchertin mielestä arvioida edelleen taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden perusteella. - Mikään näistä kestävyyden elementeistä ei pitäisi olla määräävä, vaan metsiä pitää arvioida kokonaisvaltaisesti. Yhden asian ajaminen ei vie mihinkään, vaan metsiin liittyviä haasteita on ratkottava poikkitieteellisesti. Me haluamme tutkia kokonaiskestävyyden eri elementtejä tasapainoisesti ja tuoda tutkimustietoa aiheesta julkisuuteen.

- Meidän pitää hyväksyä se, että meillä on erilaisia tavoitteita eri metsissä. Meillä pitää olla tehokkaasti hoidettuja metsiä, joiden avulla vahvistetaan hiilinieluja ja tuotetaan raaka-ainetta teollisuuteen. Meillä pitää myös olla riittävästi suojeltuja metsiä, joiden avulla vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta. On myös selvää, että suojeltujen alueiden lisäksi tarvitsemme monimuotoisuutta parantavia toimia talousmetsiin.

Luonnonvarakeskus vahvistaa pistemäisen tutkimustiedon kokoamista synteesiraporteiksi, joilla kuvataan esimerkiksi erilaisten metsänkäsittelytapojen vaikutuksia kokonaiskestävyyteen tai metsien talouskäytön vaikutuksia biodiversiteettiin. -Tarvitaan kokonaisvaltaista arviota sekä talouskäytön että suojelutoimien seurannaisvaikutuksista. Metsäsektorin seurannaisvaikutukset työllisyyteen, alueelliseen tasapainoon, vientiin ja ympäristön tilaan pitää ottaa huomioon. On puhuttava kokonaiskestävyydestä, eikä ajaa vain yhdellä hevosella.

-Haluamme Lukessa tuottaa laaja-alaisia kokonaisarvioita, mitä päättäjät voivat käyttää päätöksenteon pohjana. Kun metsät ja niiden käyttö ovat erilaista eri jäsenmaissa, metsiä koskevat päätökset tulisi edelleen tehdä kansallisella tasolla.

Metsänomistajia tulee tukea luontotoimissa

Buchert ymmärtää, jos osa metsänomistajista kokee julkisen metsäkeskustelun ahdistavana. –Metsänomistajakunta uusiutuu koko ajan ja on yhä paremmin tietoinen luontokadosta. On hyvä kuitenkin pohtia, jalkautuuko tutkimus mahdollisimman tehokkaasti metsänomistajille, ja onko heillä eri metsänkäsittelyvaihtoehdoista riittävästi viimeisimpään tutkimustietoon pohjautuvaa tietoa. Luonnonhoitotoimia voi jokainen metsänomistaja tehdä, vaikka säästämällä kuolleita puita tai taloudellisesti vähäarvoisempia lehtipuita.

-Metsänomistajan metsän talouskäyttöä ei saa estää, vaan tukea, että hän tekee luonnonhoitotoimia, eikä siitä saa seurata metsän käytön rajoituksia, muistuttaa Buchert

Buchert uskoo vapaaehtoisen suojelun lisääntyvän. – Tietoisuus potentiaalisista suojelukohteista kuten esimerkiksi kosteikoista tai jokivarsista kasvaa koko ajan. Metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä rooli, kun he suosittelevat, missä ja millä metsänkäsittelytavalla on järkevää tehdä hakkuita. Kun tutkimustuloksia jalkautetaan käytäntöön, niin siinä on neuvonnalla iso rooli.

-Meidän pitää tutkimuksessa panostaa talousmetsien biodiversiteetin tutkimukseen ja saada tilastollisesti merkittävää dataa siitä, miten eri metsänkäsittelytavat vaikuttavat monimuotoisuuteen. Metsän kasvun rinnalle pitää biodiversiteetti ottaa tutkimukseen mukaan entistä paremmin. Lahopuiden ja eri kasvien määrän lisäksi täytyy päästä tieteellisesti kiinni siihen, mitä nämä eri metsien käsittelytavat tarkoittavat luonnon monimuotoisuudelle.

Luken tutkimusta ei ohjata valtiovallan toimesta

Buchert tunnistaa myös tiedemaailman eriävät näkemykset metsien käsittelystä ja monimuotoisuudesta. –-Väite siitä, että Luken tutkimustuloksia jotenkin ohjattaisiin valtiovallan taholta, on mahdoton. Kun meillä on tietty tutkimusteema, lähestymme sitä tutkimuksen avulla monelta kantilta. Yhteiskunnalla on tällä hetkellä valtavia haasteita ratkaistavanaan. Tarvitsemme näitä haasteita ratkomaan erityisesti soveltavaa tutkimusta. Kansallisesti meidän tulee varmistaa tälle tutkimukselle riittävä rahoitus.

-Luke kannustaa tutkijoita ja professoreita olemaan aktiivisia mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Sitä kautta he pääsevät puhetorviksi omalla alallaan. Kun kirjoitat ja olet aktiivinen somessa ja mediassa, niin saa tutkimustuloksiaan laajempaan tietoisuuteen. Tämä on tärkeää, kun pitäisi suojelun rinnalla ymmärtää myös metsätalouden isoa kuvaa.

Samasta hakkuumäärästä enemmän jalostusarvoa

Buchertin mielestä tavoitteena on nykyistä kokonaisvaltaisempi ymmärrys talousmetsien käytöstä. -Ei riitä, että tehdään pistemäisiin löydöksiin perustuvia päätelmiä, vaan tarvitaan vahvaa tutkimuspanosta kehittää menetelmiä monimuotoisuuden turvaamiseksi talousmetsissä.

-Suomella on tuhannen taalan pelipaikka yhdistää metsien rooli ilmastomuutoksen torjunnassa ja samalla luoda uusia puupohjaisia innovaatioita ja sitä kautta lisäarvoa kansantaloudelle. Suomen biotalousstrategian tavoitteena on, että samasta raakapuumäärästä saadaan enemmän arvoa. Tähän me Lukessa haluamme panostaa.

Buchert uskoo, että Suomen metsäteollisuus nojaa tulevaisuudessa sekä lisäarvollisiin ison volyymin tuotteisiin että sivuvirtoihin perustuviin uusiin pienemmän volyymin, mutta korkean arvon tuotteisiin. – Fossiilisia korvaavat uusiutuvat tekstiili- ja pakkausmateriaalit tekevät tuloaan markkinoille. Suuret sellutehtaat ja mahdollisesti myös sahat ovat biojalostamoita, jotka mahdollistavat jatkojalostuksen muille toimialoille.