Metsänomistajat liittyivät viime vuonna poikkeuksellisen vilkkaasti yhteismetsiin

Yhä useampi metsänomistaja haluaa kuulua yhteismetsään. Yhteismetsiin liittymisissä pinta-ala kasvoi aikaisempia vuosia enemmän. Viime vuoden aikana perustettiin 30 uutta yhteismetsää.

Yhteismetsien metsäomistus kasvoi viime vuonna 9 500 hehtaarilla metsänomistajien liittäessä metsiään yhteismetsiin yhteismetsäosuuksia vastaan ja yhteismetsien ostaessa metsätiloja. Tällä tavoin yhteismetsien maapinta-ala kasvoi 44 % enemmän kuin viitenä edellisenä vuonna keskimäärin.

− Vilkkaan yhteismetsiin liittymisen taustalla on muun muassa eri tahojen aktiivinen viestintä yhteismetsistä metsän omistuksen vaihtoehtona. Kun metsän ostohinta on noussut, ovat yhteismetsät mieluummin kasvattaneet metsäalaansa liittämällä tiloja yhteismetsään kuin ostamalla metsää. Myös yhteismetsäosakkuuden vaivattomuus metsänomistusmuotona korostuu, kun vanhemmat siirtävät metsäänsä seuraaville sukupolville, kertoo metsäkauppoihin perehtynyt johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.

Uusien yhteismetsien perustaminen jäi viime vuosien tahdista

Vuoden 2023 alussa Suomessa oli yhteismetsiä 594 kappaletta. Uusien yhteismetsien myötä yhteismetsien maapinta-ala kasvoi 6 500 hehtaarilla. Se on hieman alle puolet viiden edellisen vuoden uusien yhteismetsien tuomasta maapinta-alan keskimääräisestä kasvusta.

- Tämä johtuu paljolti siitä, että viime vuonna perustettujen yhteismetsien keskimääräinen pinta ala oli noin 220 hehtaaria, kun viime vuosina perustettujen yhteismetsien keskikoko on ollut noin 400 hehtaarin luokkaa, Ärölä pohtii.

Uusien yhteismetsien perustamisen lisäksi yhteismetsien lukumäärän muutokseen vaikutti se, kun kaksi pienempää yhteismetsää yhdistyi isompaan ja kahden sukujen perustaman yhteismetsän osakaskunnat purkautuivat eli yhteismetsät lakkasivat.

Yhteismetsä on osakkaiden yhteinen metsäalue

Yhteismetsä on osakastiloille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen.

– Yhteismetsäosakkuus on vaivaton metsänomistusmuoto. Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Käytännön asioista huolehtii osakaskunnan valitsema hoitokunta tai toimitsija, kertoo palvelupäällikkö Juha Patana Maanmittauslaitoksesta.

Yhteismetsän voi perustaa yhdessä muiden metsänomistajien kanssa tai suvun omista metsistä. Oman metsän voi liittää aiemmin perustettuun yhteismetsään.