Metsämiesten Säätiön Ilari Pirttilä: Suomen voimavarana ihmiset ja metsät

Tänä vuonna 75 vuotta täyttävän Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä kantaa huolta polarisoituneesta metsäkeskustelusta ja metsäalan viestinnästä, mihin metsäalan ammattilaiset ovat jättäneet ison asiantuntijatyhjiön. – Muut toimijat ovat sen täyttäneet. Vaikka tutkimusten mukaan metsäalan ammattilaiset nähdään asiantuntijoina, sitä asiantuntijuutta on yritetty keskustelussa viedä meiltä pois.

–Uusimmat tutkimukset osoittavat, että yleiseen metsiä koskevaan tietoon liittyy vakavia puutteita. Taloustutkimuksen mukaan suomalaisista 44 prosentilla on väärä käsitys, että valtio tai metsäteollisuus omistaisi eniten metsää Suomessa. Niin ikään vain 38 prosenttia suomalaisista tietää, että metsävaramme kasvavat vuosittain. Väärä perustieto ruokkii virheellisiä asenteita ja käsityksiä, mikä näkyy metsäkeskustelussa.

Polarisoitunut metsäkeskustelu osoittaa, että käsitys metsien omistajuudesta on hämärtynyt. – Jokaisen oikeuden lieveilmiönä näennäisomistus on kasvanut ja metsistä keskustellaan ikään kuin ne olisivat kaikki yhteisessä omistuksessa.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– On hyvä muistaa, että 60 prosenttia Suomen metsistä on tavallisten perheiden omistuksessa. He tekevät omissa metsissään päätöksiä omien arvojensa ja tarpeidensa pohjalta ja ratkaisevat kukin tavallaan, miten ottavat huomioon ilmastoon, monimuotoisuuteen ja luontokatoon liittyvät tärkeät tekijät.

Metsäalan ammattilaisten aktivoiduttava viestinnässä

Metsäalan yrityksissä ja työnantajilla on edelleen vanhoihin johtamisrakenteisiin perustuva viestintäjärjestelmä, joka tuottaa Pirttilän mukaan keskusteluun organisaatioiden eikä ihmisten ääntä. – Tämä ei nykypäivän medialisoituneessa yhteiskunnassa enää toimi, vaan toimintakulttuuria on muutettava. Olemme tuottaneet Säätiössä työnantajien käyttöön esimiestasolta suorittavaan portaaseen saakka koulutusaineistoja, joilla kannustetaan aktiiviseen omaa osaamista ja vastuualuetta koskevaan viestintään.

– Metsäkeskustelussa ovat vahvasti mukana tahot, joilla ei ole omakohtaista toimeentuloon liittyvää riippuvuutta metsistä. Siksi keskusteluun tarvitaan yhä enemmän alan ammattilaisten aktivoitumista ja holistisia puheenvuoroja metsien taloudellisen, sosiaalisen, ekologisen ja kulttuurisen kestävyyden yhteensovittamisesta käytännössä. Metsäkeskustelussa näkyy myös se, että kaikilla suomalaisilla on henkilökohtainen metsäsuhde, mikä ruokkii voimakkaita tunteita.

Metsäkeskusteluun saadaan Pirttilän mukaan asiantuntevuutta ja moniarvoisuutta vain alan toimintatavan syvällisen murroksen ja toimijoiden yhteistyön myötä. – Metsäalan ammattilaisia tulee kouluttaa viestintään ja ottaa se strategioiden ja käytäntöjen keskiöön. Keskustelussa on luotettava omaan asiantuntemukseen ja laajennettava viestinnän osaamista ja kontaktipintoja, eikä pelätä vastakkaisia mielipiteitä.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Metsämiesten Säätiönä haluamme olla rahoittajana keskusteluissa mukana kokoavana voimana ja tuottaa alasta keskeisiä viestejä. Nyt keskustellaan metsistä osana ilmastotavoitteita, hiilinieluista ja monimuotoisuudesta näkemättä kokonaiskuvaa metsien merkityksestä työllistäjänä sekä vero- ja vientitulojen tuottajana.

Työvoimapula uhkaa metsäalaa

Pirttilä kantaa huolta osaavien ja motivoituneiden ammattilaisten saamisesta tulevaisuudessa metsäalalle. – Meillä on kaksi voimavaraa Suomessa, ihmiset ja metsät. Kun olemme metsien kestävässä käytössä huipulla maailmassa ja kehitymme edelleen, sama johtoasema tarvitaan metsäalalla ihmisten osaamisen ja motivaation osalta. Ihmiset ovat metsäalan keskeisin menestystekijä.

– Opiskelijoiden kansainvälistymisen tukeminen on osa tätä tavoitetta, koska metsäalan tulevaisuuden tekemisessä tarvitaan laajaa näkemystä ja osaamista. Säätiön toiminnan fokus on osaamisen ja alan koulutuksen kehittämisessä sekä alan työhyvinvoinnin edistämisessä, joihin tulee eniten apurahahakemuksia ja myös myöntöjä.

Metsämiesten Säätiön tehtävä on edelleen metsäalan kehittäminen ja metsäalalla työskentelevien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Tätä tehtävää Säätiö toteuttaa omista sijoitustuotoista ja lahjoitusvaroista saaduin apurahoin ja stipendein. Säätiö tukee metsäalaa vuosittain lähes kahdella miljoonalla eurolla.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

– Olemme toteuttaneet metsätalouden työhyvinvointiohjelmaa yhdessä koko toimialan kanssa ja käynnistäneet Metsäalan Johtamisakatemian ihmisjohtamisen kehittämiseksi. Tähän mennessä noin 700 metsäalan esimiestä on osallistunut sen eri johtamiskursseille tiedostaen, että ihmiset mahdollistavat yritysten ja yhteisöjen menestyksen, sanoo Pirttilä.

Pirttilän pelkää tulevaisuudessa edelleen pahenevaa alan työvoimapulaa, kun nuoret eivät tule riittämään maaseudulla alan töihin. – Tarvitsemme kaupungeista ja ulkomailta nuoria erityisesti toisen asteen koulutuksen kautta metsäalan suorittaviin töihin, kuten hakkuukoneen ja puutavara-autojen kuljettajiksi sekä metsureiksi. Alan työvoimapulalla saattaa olla isoja yhteiskunnallisia seuraamuksia metsä-Suomen autioitumisen myötä.

Säätiön pääoma syntyi metsätyömiesten nälästä ja hiestä

Metsämiesten Säätiön syntyhistoria liittyy tiiviisti sodanjälkeisten vuosien ruokapulaan. Talvisodan päätyttyä keväällä 1940 havaittiin, että kansanhuollon ostokorteilla saatava energiamäärä ei riitä savottajätkien raskaassa työssä. Ongelmaa ratkaisemaan perustettiin Metsätyömaiden Muonitustoimisto, joka välitti savotoille vastikkeellisesti ruokatarpeita yli 1600 laskutusasiakkaalle eri savotoille.

Kun sodan jälkeen yhteiskunnallinen tilanne rauhoittui ja ruoan saanti helpottui, Muonitustoimistoa ei enää tarvittu. Muonituksen välityspalkkioista ja jätkien maksamista annoksista syntyi pääomaa, minkä muonitustoiminnan hallitus päätti säätiöidä. Hallituksessa olleet työntekijöiden ja työnantajien edustajat päättivät, että nykyrahassa noin miljoonan euron ylijäämää hallinnoimaan perustetaan yleishyödyllinen Metsämiesten Säätiö, joka aloitti toimintansa 18.11.1948.

Mainos, juttu jatkuu alla Mainos päättyy

–Tuon ajan kuvaan liittyi se, että kansalaisia motivoitiin tekemään toivottuja asioita, kuten polttopuuta energiakäyttöön. Ajasta jäi elämään tehopakkaus käsite. Tehopakkaus piti sisällään vahvan säännöstelyn piirissä ollutta tupakkaa, kahvia ja sokeria. Osto-oikeus siihen tuli, kun teki kahden viikon aikana 48 pinokuutiota halkoja, mikä vastaa nykypäivän täysperävaunullista tukkirekkaa, kuvailee Pirttilä kovaa työsuoritusta.

Alkuun rahoitettiin esimerkiksi koulutusoppaita ja metsätyömiesten sosiaaliseen toimintaan liittyviä hankkeita. Säätiön toiminta haki muotoaan, kun soveltuvia hakemuksiakaan ei tullut kovin paljoa. 1990-luvun alussa Säätiö myi omistamansa Yhtyneitten Paperitehtaiden osake-erän ja moninkertaisti omaisuutensa. Tuolloin laajennettiin sijoitustoimintaa hankkimalla metsäkiinteistöjä, arvopaperirahastoja ja asunto-osakkeita pääkaupunkiseudulta. Tänä päivänä Säätiö on rahoittanut metsäalaa ja sen ihmisiä jo yli 50 miljoonalla eurolla.

– Metsämiesten Säätiön toiminta perustuu siihen pääomaan, mikä syntyi 40-luvun metsätyömiesten nälästä ja hiestä. Tämä on hyvä muistaa, kun nyt pystymme sen ansiosta tekemään hienoja asioita metsäalan ja siellä toimivien ihmisten hyväksi. Lahjoituksista saamme arvokasta lisävirtaa rahoitukseen, sillä käytämme kaikki lahjoitukset täysimääräisesti lahjoittajan toivomaan asiaan metsäalalla. Kunnioitamme arvokasta syntyhistoriaamme nimellämme ja tasa-arvoisella toiminnalla, sanoo Pirttilä.

Vuodesta 2009 Metsämiesten Säätiötä johtanut Pirttilä luonnehtii itseään metsänomistajaksi, metsäammattilaiseksi, metsästäjäksi ja puun työstäjäksi. – Sydän aina ja ihan metsässä, vahvistaa Pirttilä.