Metsäteollisuus ry: Alkuvuoden ripeä puukauppa hidastui loppuvuodesta, kantohinnat historiallisen korkeat

Vuonna 2023 Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat yhteensä 33 miljoonaa kuutiota puuta, mikä on kahdeksan prosenttia edellisvuotta vähemmän. Alkuvuoden vilkas puukauppa hidastui loppuvuotta kohti.

Vuonna 2023 tukkipuuta ostettiin yhteensä 14,5 miljoonaa kuutiota, mikä oli yksitoista prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuitupuun ostomäärä 17,1 miljoonaa kuutiota oli neljä prosenttia edellisvuotta vähemmän. Puukauppa käynnistyi alkuvuonna hyvin ja jatkui vilkkaana kesään saakka. Loppuvuonna puukauppaa käytiin aiempia vuosia vähemmän.

‍Keskimääräinen havutukkien kantohinta nousi viime vuonna 4–6 prosenttia edellisvuodesta ja koivutukin seitsemäntoista prosenttia. Kuitupuun kantohinnat nousivat 23–30 prosenttia.

‍Joulukuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 68 euroa kuutiolta hinnan vaihdellessa alueittain ja hakkuutavoittain 43 ja 74 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 71 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 44 ja 74 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 58 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 37 ja 65 euron välillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 25–27 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 18 ja 29 euron välillä.

‍Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla.

‍Hankintakauppoina puuta ostettiin yhteensä 2,4 miljoonaa kuutiota, mikä oli seitsemän prosenttia kaikista kaupoista. Hankintakauppojen osuus kaikista puukaupoista oli yhtä suuri myös edellisenä vuonna. Yli kolme neljäsosaa hankintakauppojen ostoista oli kuitupuuta. Hankintakaupoissa metsänomistaja toimittaa puut kuljetusreitin varrelle.

Hallitusohjelma tunnisti metsien merkityksen Suomen hyvinvoinnille

‍Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa metsien kestävä talouskäyttö nähdään tärkeäksi koko Suomen hyvinvoinnille.

- Aktiivinen ja oikeaan toteutettu metsänhoito on avainasemassa tavoitteiden saavuttamisessa. Kaikessa päätöksenteossa tuleekin varmistaa metsien elinvoima, hyvä kasvu sekä teollisuuden puun saatavuus, painottaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajat Karoliina Niemi.

Venäjän puuntuonnin loppumisen seurauksena kilpailu kotimaisesta puusta on kiristynyt. Metsäteollisuuden näkökulmasta on huolestuttavaa, että tämän takia jalostuskelpoista puuta on päätynyt aikaisempaa enemmän polttoon. Tilastotietojen mukaan määrä on jopa 2–3 miljoonaa kuutiometriä eli yhden keskikokoisen sellutehtaan vuosikäytön verran.

- Suomessa on edelleen paljon nuoren metsän hoito- ja ensiharvennuskohteita rästissä. Metsien elinvoiman ja kasvun sekä metsäteollisuuden tuomien vientitulojen varmistamiseksi on tärkeää, että energiapuunkorjuu suuntautuu nuoriin metsiin, Niemi katsoo.

Investoinnit polttoon perustumattomiin lämmöntuotantomuotoihin ovat kasvussa. Metsäteollisuus toivoo tämän kehityksen jatkuvan, jotta paine jalostukseen kelpaavan ainespuun ohjautumiselle polttoon vähentyisi.